Iltatiede: millaisia virheitä iltapäivälehtien tiedeuutisoinnissa on ja mistä ne johtuvat?
Tervonen, Tuukka (2015)
Tervonen, Tuukka
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061713492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061713492
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käyn lävitse iltapäivälehtien tiedeuutisten laatua, millaisia virheitä niissä esiintyy ja pohdin sitä mistä ne johtuvat. Sain kimmokkeen tutkielman tekemiselle kun opiskelujeni yhteydessä havahduin siihen kuinka paljon virheitä Iltapäivälehtien tiedeuutisissa tuntui esiintyvän. Päätin tehdä opinnäytetyöni aiheesta koska se tuntui minusta erittäin tärkeältä.
Pidin produktio-osanani blogia, jossa kävin lävitse iltapäivälehtien uutisia virheiden varalta. Käytin blogini tuloksia ja siinä käsiteltyjä uutisia aineistonani tätä tutkielmaa tehdessäni.
Tavoitteenani oli myös luokitella millaisia virheitä iltapäivälehtien tiedeuutisissa esiintyy. Halusin ottaa selville, onko olemassa jotain määriteltäviä kategorioita ,missä johdonmukaisesti esiintyy virheitä vai ovatko virheet vain satunnaisia. Tarkoituksena oli myös pohtia sitä, mistä nämä virheet johtuvat ja mitä pitäisi tehdä asianlaidan muuttamiseksi.
Tutkimusmenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Johtopäätöksissäni ja tutkimusasetelmissani nojauduin paljon A. -P. Pietilän Uutisista viihdettä, viihteestä uutisia - Median muodonmuutos-teokseen, joka käsitteli monella tavalla samoja teemoja jotka nousivat esille tutkimuksessani.
Tutkielman lopputulema oli, että iso osa iltapäivälehtien uutisista ovat paitsi virheellisiä sisällöltään, myös rikkovat usein Journalistin ohjeita. Määritin myös neljä pääkategoriaa, joihin kaikki virheet sopivat. Nämä ovat hutaisuvirhe, käännösvirhe, faktavirhe ja journalistinen virhe.
Tutkielmani tarjoaa näkymän tiedetoimittajan yleisiin sudenkuoppiin ja olisi hyödyllistä luettavaa kaikille, joilla ei ole kovin vankkaa tietopohjaa tiedemaailmasta mutta joiden pitäisi silti kirjoittaa tiedeaiheesta uutinen. Tutkielma valoittaa yleisimmät virheet ja niiden todennäköisiä syitä. Näillä tiedoilla varustettuna osaa tarkkailla uudella tavalla omaa työtään ja arvioida sitä kriittisesti virheiden varalta.
Pidin produktio-osanani blogia, jossa kävin lävitse iltapäivälehtien uutisia virheiden varalta. Käytin blogini tuloksia ja siinä käsiteltyjä uutisia aineistonani tätä tutkielmaa tehdessäni.
Tavoitteenani oli myös luokitella millaisia virheitä iltapäivälehtien tiedeuutisissa esiintyy. Halusin ottaa selville, onko olemassa jotain määriteltäviä kategorioita ,missä johdonmukaisesti esiintyy virheitä vai ovatko virheet vain satunnaisia. Tarkoituksena oli myös pohtia sitä, mistä nämä virheet johtuvat ja mitä pitäisi tehdä asianlaidan muuttamiseksi.
Tutkimusmenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Johtopäätöksissäni ja tutkimusasetelmissani nojauduin paljon A. -P. Pietilän Uutisista viihdettä, viihteestä uutisia - Median muodonmuutos-teokseen, joka käsitteli monella tavalla samoja teemoja jotka nousivat esille tutkimuksessani.
Tutkielman lopputulema oli, että iso osa iltapäivälehtien uutisista ovat paitsi virheellisiä sisällöltään, myös rikkovat usein Journalistin ohjeita. Määritin myös neljä pääkategoriaa, joihin kaikki virheet sopivat. Nämä ovat hutaisuvirhe, käännösvirhe, faktavirhe ja journalistinen virhe.
Tutkielmani tarjoaa näkymän tiedetoimittajan yleisiin sudenkuoppiin ja olisi hyödyllistä luettavaa kaikille, joilla ei ole kovin vankkaa tietopohjaa tiedemaailmasta mutta joiden pitäisi silti kirjoittaa tiedeaiheesta uutinen. Tutkielma valoittaa yleisimmät virheet ja niiden todennäköisiä syitä. Näillä tiedoilla varustettuna osaa tarkkailla uudella tavalla omaa työtään ja arvioida sitä kriittisesti virheiden varalta.