Kohtaamistaidetta Kehitysvammaisille
Sasaki, Airi (2015)
Sasaki, Airi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061613435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061613435
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön päätavoitteena on havaita mitä tulisi huomioida ohjatessa Kohtaamistaidetta kehitysvammaisille. Toinen tavoite on kehittää oman Kohtaamistaiteen ohjaamisen taitoa. Kohtaamistaide-ryhmä toteutettiin Rekolassa sijaitsevassa kehitysvammaisten asuntola Ruusuhaassa.
Kohtaamistaide on ryhmätoimintaa, joka on peräisin japanilaisesta Clinical-Artista. Kohtaamistaiteeseen sisältyy moniaistisuus, itsensä ilmaiseminen, yhteisöllisyyden tunteminen sekä arjen virkistäminen. Ryhmässä taiteen tekemisen kautta on mahdollista löytää uusia voimavaroja.
Järjestin yhdessä Anni Lehtikunnaksen kanssa Kohtaamistaide-ryhmää yhteensä seitsemän kertaa. Osallistujia oli kaikkiaan kahdeksan, ja kaikki asuntolan asukkaat osallistuivat toimintaan. Ryhmä järjestettiin illalla kerran viikossa. Lopussa järjestimme taidenäyttelyn Ruusuhaassa, ja kutsuimme osallistujien omaiset paikalle.
Keräsin aineistoa osallistujien tunnetiloista ennen ryhmän alkamista ja sen jälkeen. Täytin osallistujien havainnointilomakkeen jokaisen ryhmätoimintakerran jälkeen. Kävin haastattelemassa osallistujia projektin päättyessä. Kyselin sähköpostilla asuntolan työntekijöiltä palautetta Kohtaamistaiteen ohjaamisesta, sekä pyysin osallistujien omaisilta palautetta taidenäyttelystä. Lisäksi aineistossa olen käyttänyt omia muistiinpanoja jokaiselta Kohtaamistaiteen ohjauskerralta.
Ryhmäsessioiden havainnoinnista sekä aineiston arvioinnista sain tietoa siitä, kuinka Kohtaamistaideryhmä on onnistunut. Osallistujat olivat tyytyväisiä, ja nauttivat taiteen tekemisestä. Aineiston analyysin tapana käytin laadullisen sisällönanalyysiä.
Kohtaamistaide on ryhmätoimintaa, joka on peräisin japanilaisesta Clinical-Artista. Kohtaamistaiteeseen sisältyy moniaistisuus, itsensä ilmaiseminen, yhteisöllisyyden tunteminen sekä arjen virkistäminen. Ryhmässä taiteen tekemisen kautta on mahdollista löytää uusia voimavaroja.
Järjestin yhdessä Anni Lehtikunnaksen kanssa Kohtaamistaide-ryhmää yhteensä seitsemän kertaa. Osallistujia oli kaikkiaan kahdeksan, ja kaikki asuntolan asukkaat osallistuivat toimintaan. Ryhmä järjestettiin illalla kerran viikossa. Lopussa järjestimme taidenäyttelyn Ruusuhaassa, ja kutsuimme osallistujien omaiset paikalle.
Keräsin aineistoa osallistujien tunnetiloista ennen ryhmän alkamista ja sen jälkeen. Täytin osallistujien havainnointilomakkeen jokaisen ryhmätoimintakerran jälkeen. Kävin haastattelemassa osallistujia projektin päättyessä. Kyselin sähköpostilla asuntolan työntekijöiltä palautetta Kohtaamistaiteen ohjaamisesta, sekä pyysin osallistujien omaisilta palautetta taidenäyttelystä. Lisäksi aineistossa olen käyttänyt omia muistiinpanoja jokaiselta Kohtaamistaiteen ohjauskerralta.
Ryhmäsessioiden havainnoinnista sekä aineiston arvioinnista sain tietoa siitä, kuinka Kohtaamistaideryhmä on onnistunut. Osallistujat olivat tyytyväisiä, ja nauttivat taiteen tekemisestä. Aineiston analyysin tapana käytin laadullisen sisällönanalyysiä.