Passiiviperinnän käytettävyys : Case: Kelan perintäkeskus
Mankonen, Tiina (2015)
Mankonen, Tiina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061613427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061613427
Tiivistelmä
Ulosotto on laiminlyötyjen suoritusvelvollisuuksien pakkotäytäntöönpanoa eli erääntynyttä maksamatonta rahavelkaa koskevaa ulosmittausta. Ulosottoasiaan saattaa liittyä ulosoton passiiviperintä, jos velkoja on näin hakemuksessaan pyytänyt. Rahavelka ”lepää” passiivirekisterissä kaksi vuotta, kun ulosottoasian vireilläolo päättyy, mutta mitä hyötyä tai haittaa siitä on Kelan Perintäkeskukselle?
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Kelan perintäkeskuksen asiantuntijaryhmä ja ulosottoviranomaiset näkevät passiiviperinnän hyödyt ja haitat ja miten tutkimuksen tuloksista voidaan havaita passiiviperinnän käytettävyyttä. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, onko passiiviperintä tehokasta suhteessa perinnän tavoitteisiin ja onko passiiviperintä kustannustehokasta. Opinnäytetyöhön sisältyvä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusmenetelmän avulla.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostihaastattelun avulla Kelan perintäkeskuksen asiantuntijoilta ja heidän tukitiimiläisiltään sekä teemahaastattelemalla ulosottoviraston kihlakunnanulosottomiehiä, yhtä osastosihteeriä ja yhtä perintäsihteeriä. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä SWOT-analyysiä.
Vastauksista selvisi, että passiiviperinnän hyödyt ovat saatavan aktivoituminen uuden velan muodostuttua ulosotossa ja veronpalautussuoritusten ulosmittaaminen. Haittaa on kuittauksissa ja siinä, että perintää ei peritä aktiivisesti. Ehdottomasti suurin yksittäinen asia olivat passiiviperinnän saldotiedustelut. Tiedustelujen olisi tultava ulosotosta ja niiden olisi lähdettävä Perintäkeskuksesta sähköisesti.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Kelan perintäkeskuksen asiantuntijaryhmä ja ulosottoviranomaiset näkevät passiiviperinnän hyödyt ja haitat ja miten tutkimuksen tuloksista voidaan havaita passiiviperinnän käytettävyyttä. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, onko passiiviperintä tehokasta suhteessa perinnän tavoitteisiin ja onko passiiviperintä kustannustehokasta. Opinnäytetyöhön sisältyvä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusmenetelmän avulla.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostihaastattelun avulla Kelan perintäkeskuksen asiantuntijoilta ja heidän tukitiimiläisiltään sekä teemahaastattelemalla ulosottoviraston kihlakunnanulosottomiehiä, yhtä osastosihteeriä ja yhtä perintäsihteeriä. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä SWOT-analyysiä.
Vastauksista selvisi, että passiiviperinnän hyödyt ovat saatavan aktivoituminen uuden velan muodostuttua ulosotossa ja veronpalautussuoritusten ulosmittaaminen. Haittaa on kuittauksissa ja siinä, että perintää ei peritä aktiivisesti. Ehdottomasti suurin yksittäinen asia olivat passiiviperinnän saldotiedustelut. Tiedustelujen olisi tultava ulosotosta ja niiden olisi lähdettävä Perintäkeskuksesta sähköisesti.