Kuvakortit tunteista puhumisen tukena terveydenhoitajan työssä äitiys- ja lastenneuvolassa
Broberg, Heli; Leivategija, Terje (2015)
Broberg, Heli
Leivategija, Terje
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061113230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061113230
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää terveydenhoitajien kokemuksia kuvakorttien käytöstä äitiys- ja lastenneuvolatyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Turvallisin mielin -hankkeelle kuvakorttien käytöstä, niiden hyödynnettävyydestä ja kehittämisestä äitiys- ja lastenneuvolatyössä.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla yksilöhaastatteluina neljältä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajalta, jotka osallistuivat Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin -hankkeen pilottiin. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Aineiston käsittelyssä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia: haastattelut kirjoitettiin auki, aineisto luokiteltiin ja teemoitettiin.
Opinnäytetyön tuloksena oli, että Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin vanhemmaksi -hankkeessa kehitettyjä kuvakortteja oli käytetty puolen vuoden aikana pääasiallisesti perhevalmennusten yhteydessä. Muissa yhteyksissä kuvakorttien käyttö oli vähäistä. Terveydenhoitajat kokivat, että kuvakortit menetelmänä ovat hyviä ja käteviä ja soveltuvat parhaiten käytettäviksi ryhmissä, erityisesti perhevalmennuksissa. Terveydenhoitajat kokivat kuvakortit hyväksi menetelmän tuoman vaihtelun ja toiminnallisuuden vuoksi. Kortit auttoivat tutustumisessa, ryhmäytymisessä ja rentouttivat illan avaamista. Ujojen ihmisten oli helpompaa puhua, kun oli kuva, johon huomio kiinnittyi. Kortti ohjasi ja rajasi keskustelua. Kuvakorttien avulla käyty keskustelu parisuhde-vanhemmuus -illassa toimi myös parin keskinäisenä avauksena: se auttoi ymmärtämään toinen toistensa ajatuksia ja avasi puolisolle, mitä toinen hänessä arvostaa. Keskustelut olivat antaneet tuleville vanhemmille mahdollisuuden puhua ääneen isoista asioista perhetilanteessa ja pysähtymään ajattelemaan elämäänsä tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakorttien kehittämistarpeeksi todettiin laajempi skaala kuvia aikuisten tunnetason ilmeistä, imetyksestä, perheen arjesta, synnytyksestä, kasvatuksesta, lisää symbolisia kuvia. Korteilta toivottiin myös pienempää kokoa ja eri värejä tai sanoja kuvan toisella puolella. Kehittämishaasteena koettiin työmenetelmän monipuolisempi käyttö.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakorttien jatkokehittämisessä.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla yksilöhaastatteluina neljältä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajalta, jotka osallistuivat Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin -hankkeen pilottiin. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Aineiston käsittelyssä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia: haastattelut kirjoitettiin auki, aineisto luokiteltiin ja teemoitettiin.
Opinnäytetyön tuloksena oli, että Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin vanhemmaksi -hankkeessa kehitettyjä kuvakortteja oli käytetty puolen vuoden aikana pääasiallisesti perhevalmennusten yhteydessä. Muissa yhteyksissä kuvakorttien käyttö oli vähäistä. Terveydenhoitajat kokivat, että kuvakortit menetelmänä ovat hyviä ja käteviä ja soveltuvat parhaiten käytettäviksi ryhmissä, erityisesti perhevalmennuksissa. Terveydenhoitajat kokivat kuvakortit hyväksi menetelmän tuoman vaihtelun ja toiminnallisuuden vuoksi. Kortit auttoivat tutustumisessa, ryhmäytymisessä ja rentouttivat illan avaamista. Ujojen ihmisten oli helpompaa puhua, kun oli kuva, johon huomio kiinnittyi. Kortti ohjasi ja rajasi keskustelua. Kuvakorttien avulla käyty keskustelu parisuhde-vanhemmuus -illassa toimi myös parin keskinäisenä avauksena: se auttoi ymmärtämään toinen toistensa ajatuksia ja avasi puolisolle, mitä toinen hänessä arvostaa. Keskustelut olivat antaneet tuleville vanhemmille mahdollisuuden puhua ääneen isoista asioista perhetilanteessa ja pysähtymään ajattelemaan elämäänsä tässä hetkessä ja tulevaisuudessa. Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakorttien kehittämistarpeeksi todettiin laajempi skaala kuvia aikuisten tunnetason ilmeistä, imetyksestä, perheen arjesta, synnytyksestä, kasvatuksesta, lisää symbolisia kuvia. Korteilta toivottiin myös pienempää kokoa ja eri värejä tai sanoja kuvan toisella puolella. Kehittämishaasteena koettiin työmenetelmän monipuolisempi käyttö.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin vanhemmaksi -kuvakorttien jatkokehittämisessä.