Hiehojen kasvatusprosessi ja sen kehittämiskohteet lypsykarjatiloilla
Nuolioja, Elina (2015)
Nuolioja, Elina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061113167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061113167
Tiivistelmä
Hyvän ja tuottoisan lypsylehmän alku lähtee vasikasta. On tutkittu, että jo vasikan hyvällä kasvunopeudella on positiivisia vaikutuksia tulevan tuotoksen kannalta. Myöhemmän ajan kasvunopeuksilla on merkitystä kehittyvän utareen kannalta, kiimakierron käynnistymisen kannalta, sopivan siemennysajankohdan kannalta ja tulevan poikimaiän kannalta. Pelkästään ikä ei ole ainut ja oikea kriteeri, ja vaikuttava asia edellä mainituille asioille, vaan eläimen koko ja paino vaikuttavat myös. Optimaalisella siemennys- ja poikimaiällä on positiivisia vaikutuksia taloudellisesti ja myös eläimen kestävyyden ja tulevan tuotoksen kannalta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten koko hiehojen kasvatusprosessi vasikan syntymästä ensimmäiseen poikimiseen asti toteutetaan ja mitä kehittämiskohteita siitä löytyy. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla sekä keräämällä tuotosseurannasta saatavaa materiaalia haastateltavilta tiloilta. Tutkimuksessa oli mukana kahdeksan tilaa, ja ne sijaitsivat Etelä-Pohjanmaalla.
Tutkimuksen edetessä ilmeni, että hiehojen kasvatusprosessin sekä ruokinnan suunnitelmallisuudessa olisi eniten kehitettävää, ja hiehojen keskipoikimaiät jäävät keskimäärin pari kuukautta tavoitteesta. Ainoastaan yhdellä tilalla oli laskettu tarvittava uudistuseläinten määrä, ja yhdelläkään tilalla ei ollut säännöllistä kasvun-seurantasysteemiä. Kasvuja seuraamalla ruokinnan saisi optimoitua juuri oikeanlaiseksi ja siemennykset pystyisi ajoittamaan oikeaan ikään, jolloin poikimaikääkin saisi alemmaksi. Näistä tilalliset kokivat kehitettäväksi asiaksi ainoastaan kasvunseurannan.
Tilallisten mielestä eniten kehitettävää olisi vasikoiden ruokinnassa, hoidossa sekä olosuhteissa. Lopulta kuitenkin vasikoiden ruokinnassa ja hoidossa oli paljon hyvääkin ja ne olivat pääosin kunnossa. Vasikoiden olosuhteissa ja hygieniassa olisi kuitenkin kehitettävää ja niitä oltiin kiinnostuneita kehittämään.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten koko hiehojen kasvatusprosessi vasikan syntymästä ensimmäiseen poikimiseen asti toteutetaan ja mitä kehittämiskohteita siitä löytyy. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla sekä keräämällä tuotosseurannasta saatavaa materiaalia haastateltavilta tiloilta. Tutkimuksessa oli mukana kahdeksan tilaa, ja ne sijaitsivat Etelä-Pohjanmaalla.
Tutkimuksen edetessä ilmeni, että hiehojen kasvatusprosessin sekä ruokinnan suunnitelmallisuudessa olisi eniten kehitettävää, ja hiehojen keskipoikimaiät jäävät keskimäärin pari kuukautta tavoitteesta. Ainoastaan yhdellä tilalla oli laskettu tarvittava uudistuseläinten määrä, ja yhdelläkään tilalla ei ollut säännöllistä kasvun-seurantasysteemiä. Kasvuja seuraamalla ruokinnan saisi optimoitua juuri oikeanlaiseksi ja siemennykset pystyisi ajoittamaan oikeaan ikään, jolloin poikimaikääkin saisi alemmaksi. Näistä tilalliset kokivat kehitettäväksi asiaksi ainoastaan kasvunseurannan.
Tilallisten mielestä eniten kehitettävää olisi vasikoiden ruokinnassa, hoidossa sekä olosuhteissa. Lopulta kuitenkin vasikoiden ruokinnassa ja hoidossa oli paljon hyvääkin ja ne olivat pääosin kunnossa. Vasikoiden olosuhteissa ja hygieniassa olisi kuitenkin kehitettävää ja niitä oltiin kiinnostuneita kehittämään.