Yli 18-vuotiaiden kokemuksia jälkihuollosta Salossa
Björkqvist, Linda; Karro, Lotta; Peuraniemi, Jenna (2015)
Björkqvist, Linda
Karro, Lotta
Peuraniemi, Jenna
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060812743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060812743
Tiivistelmä
Lastensuojelulain mukaan jälkihuoltoa tulee järjestää huostassa olleelle tai vähintään puoli vuotta avohuollon sijoituksessa olleelle nuorelle. Jälkihuoltovelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuolto on nuorten tuen ja avun järjestämistä, joita nuori tarvitsee selviytyäkseen itsenäisesti tulevaisuudessaan. Jälkihuolto auttaa nuorta asunnon hankkimisessa, talouden suunnittelussa, opiskeluissa, työelämässä sekä harrastustoiminnassa. Jälkihuolto tukee nuorta myös sosiaalisissa suhteissa sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttytämisessä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Salon kaupungin sosiaalitoimen jälkihuollossa olevien nuorten kokemuksia jälkihuollon tukitoimista. Tavoitteena on kehittää jälkihuoltoa nuorten näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimusta varten kehitettiin yhdessä jälkihuollontiimin kanssa toimiva kyselylomake nuorille. Tutkimus suoritettiin kevään 2015 aikana. Kyselyyn vastanneet nuoret olivat Salon kaupungin jälkihuollon asiakkaita. Kyselyyn vastasi seitsemän nuorta, jotka olivat iältään 18-19-vuotiaita. Tässä tutkimuksessa aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoin kysymys sisällön analyysilla. Tulokset käsiteltiin frekvensseinä.
Tutkimustuloksissa nousi esille nuorten tyytyväisyys Salon kaupungin jälkihuoltoon. Nuoret kokivat, että he saivat tarpeeksi apua ja tukea jälkihuollon tiimiltä itsenäistymisessään. Nuorten mielestä asiakassuunnitelmassa oli otettu hyvin huomioon nuorten omat tarpeet, kuitenkin yksi oli muiden kanssa eri mieltä. Kaikkien mielestä asiakassuunnitelmassa oli otettu hyvin huomioon nuorten verkosto. Sosiaaliohjaajien tuki oli nuorten mielestä myöskin huomioitu hyvin. Sosiaalityöntekijät ovat ystävällisiä, ja nuori saa heiltä tukea tarpeen vaatiessa. Jälkihuolto on palvellut nuoria hyvin ja he ovat saaneet riittävästi tietoa jälkihuollosta.
Jälkihuollon palveluita tulisi kehittää asiakas-lähtöisesti nuorten yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi heidän osallisuuttaan tukien. Nuorilta palautteiden kerääminen jälkihuollon kehittämistä ja sen ideointia varten olisi jatkossa kannattavaa. Uusintatutkimuksen tekeminen suuremmalla otannalla voisi tuoda paremmin esiin kehittämiskohteita nuorilta itseltään.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Salon kaupungin sosiaalitoimen jälkihuollossa olevien nuorten kokemuksia jälkihuollon tukitoimista. Tavoitteena on kehittää jälkihuoltoa nuorten näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimusta varten kehitettiin yhdessä jälkihuollontiimin kanssa toimiva kyselylomake nuorille. Tutkimus suoritettiin kevään 2015 aikana. Kyselyyn vastanneet nuoret olivat Salon kaupungin jälkihuollon asiakkaita. Kyselyyn vastasi seitsemän nuorta, jotka olivat iältään 18-19-vuotiaita. Tässä tutkimuksessa aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoin kysymys sisällön analyysilla. Tulokset käsiteltiin frekvensseinä.
Tutkimustuloksissa nousi esille nuorten tyytyväisyys Salon kaupungin jälkihuoltoon. Nuoret kokivat, että he saivat tarpeeksi apua ja tukea jälkihuollon tiimiltä itsenäistymisessään. Nuorten mielestä asiakassuunnitelmassa oli otettu hyvin huomioon nuorten omat tarpeet, kuitenkin yksi oli muiden kanssa eri mieltä. Kaikkien mielestä asiakassuunnitelmassa oli otettu hyvin huomioon nuorten verkosto. Sosiaaliohjaajien tuki oli nuorten mielestä myöskin huomioitu hyvin. Sosiaalityöntekijät ovat ystävällisiä, ja nuori saa heiltä tukea tarpeen vaatiessa. Jälkihuolto on palvellut nuoria hyvin ja he ovat saaneet riittävästi tietoa jälkihuollosta.
Jälkihuollon palveluita tulisi kehittää asiakas-lähtöisesti nuorten yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi heidän osallisuuttaan tukien. Nuorilta palautteiden kerääminen jälkihuollon kehittämistä ja sen ideointia varten olisi jatkossa kannattavaa. Uusintatutkimuksen tekeminen suuremmalla otannalla voisi tuoda paremmin esiin kehittämiskohteita nuorilta itseltään.