Väkivallan uhri ensihoidossa - toimintaopas työelämään
Poranen, Anna; Nieminen, Kirsi (2015)
Poranen, Anna
Nieminen, Kirsi
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060512621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060512621
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia ensihoitajille toimintaopas työelämän tilanteisiin, joissa he kohtaavat pahoinpitelyn tai seksuaalisen väkivallan uhrin. Tavoitteena oli lisätä tietoa siitä, miten ensihoitajien tulisi toimia väkivaltaa kokeneiden potilaiden kanssa, jotta pystyisivät ottamaan huomioon väkivallan uhrin rikosoikeudelliset tekijät eivätkä toiminnallaan turmelisi rikosilmoitusprosessin etenemisen kannalta oleellisia asioita. Tavoitteena oli myös, että ensihoitajat osaisivat tehdä ensikohtaamisesta potilaan psyykkisen toipumisen kannalta myönteisen ja tietous viranomaisyhteistyöstä poliisin kanssa lisääntyisi. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää asiantuntijahaastatteluiden avulla, miten ensihoitajan tulisi toimia, kun potilaana on väkivallan uhri, laatia pilottiopas asiantuntijahaastatteluiden ja teoriatiedon pohjalta sekä kerätä palautetta pilottioppaasta ja viimeistellä opas lopulliseen muotoonsa.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu pahoinpitelyn ja seksuaalisen väkivallan määritelmistä sekä asioista jotka vaikuttavat siihen, kun ensihoidossa kohda taan väkivallan uhri. Teoriaosuus koostettiin internetistä saaduista tiedoista ja tutkimuksista sekä kirjallisuudesta. Asiantuntijahaastattelut toteutettiin teema haastatteluina kahdelle rikostutkijalle sekä trauma- ja kriisipsykoterapeutille, ja sen jälkeen ne analysoitiin laadullisesti. Pilottiopas lähetettiin arvioitavaksi kymmenelle henkilölle ja saadut nimettömät palautteet analysoitiin ja niistä koostettiin yhteenveto.
Asiantuntijahaastatteluiden tuloksissa nousivat esille potilaan ensikohtaamisen tärkeys tilanteesta selviytymisen kannalta sekä se, että ensihoitajan tulee kes- kittyä vain omaan ydintehtäväänsä. Pilottioppaaseen koottiin ensihoitajan työn kannalta tärkeimpiä asioita asiantuntijahaastatteluiden ja teoriatiedon pohjalta. Pilottiopas koettiin hyödylliseksi ja selkeäksi. Lisäksi saatiin myös muutamia kehitysehdotuksia siitä, miten opasta voisi kehittää paremmaksi. Palautteenantajista lähes kaikki saivat uutta tietoa oppaasta.
Jatkotutkimuksissa voisi selvittää miten ensihoitajat asennoituvat väkivallan uhria kohtaan, kokevatko ensihoitajat osaamattomuutta väkivallan uhrien kanssa, miten uhrit kokevat ensihoitajien toiminnan, sekä miten viranomaisyhteistyö poliisin ja ensihoidon välillä toimii. Perusteltua olisi myös tutkia, onko opas vaikuttanut ensihoitajien toimintatapoihin väkivallan uhrien kanssa toimiessa.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu pahoinpitelyn ja seksuaalisen väkivallan määritelmistä sekä asioista jotka vaikuttavat siihen, kun ensihoidossa kohda taan väkivallan uhri. Teoriaosuus koostettiin internetistä saaduista tiedoista ja tutkimuksista sekä kirjallisuudesta. Asiantuntijahaastattelut toteutettiin teema haastatteluina kahdelle rikostutkijalle sekä trauma- ja kriisipsykoterapeutille, ja sen jälkeen ne analysoitiin laadullisesti. Pilottiopas lähetettiin arvioitavaksi kymmenelle henkilölle ja saadut nimettömät palautteet analysoitiin ja niistä koostettiin yhteenveto.
Asiantuntijahaastatteluiden tuloksissa nousivat esille potilaan ensikohtaamisen tärkeys tilanteesta selviytymisen kannalta sekä se, että ensihoitajan tulee kes- kittyä vain omaan ydintehtäväänsä. Pilottioppaaseen koottiin ensihoitajan työn kannalta tärkeimpiä asioita asiantuntijahaastatteluiden ja teoriatiedon pohjalta. Pilottiopas koettiin hyödylliseksi ja selkeäksi. Lisäksi saatiin myös muutamia kehitysehdotuksia siitä, miten opasta voisi kehittää paremmaksi. Palautteenantajista lähes kaikki saivat uutta tietoa oppaasta.
Jatkotutkimuksissa voisi selvittää miten ensihoitajat asennoituvat väkivallan uhria kohtaan, kokevatko ensihoitajat osaamattomuutta väkivallan uhrien kanssa, miten uhrit kokevat ensihoitajien toiminnan, sekä miten viranomaisyhteistyö poliisin ja ensihoidon välillä toimii. Perusteltua olisi myös tutkia, onko opas vaikuttanut ensihoitajien toimintatapoihin väkivallan uhrien kanssa toimiessa.