Yksilövalmennuksen kehittäminen Turun työllisyyspalvelukeskuksessa : sosiaaliohjaukseen ideoita Hollannista
Juvonen, Erna (2015)
Juvonen, Erna
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312081
Tiivistelmä
Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli yhtenäistää ja kehittää Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskuksen yksilövalmennusta. Yksilövalmennuksella tässä työssä tarkoitetaan pitkäaikaistyöttömän sosiaaliohjausta, joka auttaa työhönkuntoutujaa hänen jokapäiväisessä arjessaan. Yksilövalmentaja toimii asiakkaan verkostossa sen mukaan, miten kutoutujan sen hetkinen tarve vaatii.
Kehittämistyötä tehtiin pääasiassa Delfoi – ryhmänä toimineen yksilövalmennustiimin yhteistyönä ja asiakkaita saatiin kokemusasiantuntijuutta fokusoidun kyselylomakkeen muodossa. Työlli-syyspalvelukeskuksen asiantuntijuutta kehittämistehtävään tuli palavereista sekä yhdessä päivitetystä kuntouttavan työtoiminnan prosessikaaviosta. Kehittämistehtävän aikana on benchmar-kattu kaikki ne kuntouttavantyötoiminnan ostopalveluyksiköt, joista Turku palvelua ostaa. Hollannin sosiaaliohjaukseen kävin tutustumassa De Herberg nimisessä Ijsel provinssin ensiarvi-ointi ja sosiaaliohjausyksikössä.
Tärkeimpänä menetelmänä kehittämistehtävässä oli eri palveluntarjoajien sosiaaliohjaukseen tutustumisen lisäksi jatkuva vuoropuhelu sekä reflektointi, jota käytiin yksilövalmentajien ja asiakkaiden kesken. Uusien käytäntöjen juurruttaminen toimintatavaksi oli helppoa, koska kehittämisessä oli mukana motivoitunut yksilövalmennustiimi.
Kuntouttavantyötoiminnan asiakkaat toivoivat kehittämiskyselyssä yksilöllisempää huomiointia ja kohtelua. Kuulluksi tuleminen ja kuntoutusprosessiin motivoiminen nousi tärkeiksi yksityiskohdiksi sekä Suomessa että Hollannissa kuntoutusasiakkaan sosiaaliohjausta suunniteltaessa. Asiakkaan kohtaamisen ainutlaatuisuuteen on tuotu vaikutteita Hollannin lämpimästä ja asiakkaan huomioivasta tavasta toimia.
Tulokseksi saimme päivitetyn ohjeistuksen yksilövalmennukseen, yksilövalmentajan työn raamit sekä tavan kokoontua viikoittain ja tarpeen mukaan yhteisen ohjauspalaverin merkeissä. Saimme myös karsittua antamaamme palvelua niin, että jokainen yhteistyökumppanimme tietää, missä menee yksilövalmennuksen ja verkoston muiden työntekijöiden tekemän työn raja. Kehittämistehtävä toi myös työllemme näkyvyyttä esimiestemme silmissä, sekä lisäsi oman työmme tärkeyttä omissa silmissämme.
Kehittämistyötä tehtiin pääasiassa Delfoi – ryhmänä toimineen yksilövalmennustiimin yhteistyönä ja asiakkaita saatiin kokemusasiantuntijuutta fokusoidun kyselylomakkeen muodossa. Työlli-syyspalvelukeskuksen asiantuntijuutta kehittämistehtävään tuli palavereista sekä yhdessä päivitetystä kuntouttavan työtoiminnan prosessikaaviosta. Kehittämistehtävän aikana on benchmar-kattu kaikki ne kuntouttavantyötoiminnan ostopalveluyksiköt, joista Turku palvelua ostaa. Hollannin sosiaaliohjaukseen kävin tutustumassa De Herberg nimisessä Ijsel provinssin ensiarvi-ointi ja sosiaaliohjausyksikössä.
Tärkeimpänä menetelmänä kehittämistehtävässä oli eri palveluntarjoajien sosiaaliohjaukseen tutustumisen lisäksi jatkuva vuoropuhelu sekä reflektointi, jota käytiin yksilövalmentajien ja asiakkaiden kesken. Uusien käytäntöjen juurruttaminen toimintatavaksi oli helppoa, koska kehittämisessä oli mukana motivoitunut yksilövalmennustiimi.
Kuntouttavantyötoiminnan asiakkaat toivoivat kehittämiskyselyssä yksilöllisempää huomiointia ja kohtelua. Kuulluksi tuleminen ja kuntoutusprosessiin motivoiminen nousi tärkeiksi yksityiskohdiksi sekä Suomessa että Hollannissa kuntoutusasiakkaan sosiaaliohjausta suunniteltaessa. Asiakkaan kohtaamisen ainutlaatuisuuteen on tuotu vaikutteita Hollannin lämpimästä ja asiakkaan huomioivasta tavasta toimia.
Tulokseksi saimme päivitetyn ohjeistuksen yksilövalmennukseen, yksilövalmentajan työn raamit sekä tavan kokoontua viikoittain ja tarpeen mukaan yhteisen ohjauspalaverin merkeissä. Saimme myös karsittua antamaamme palvelua niin, että jokainen yhteistyökumppanimme tietää, missä menee yksilövalmennuksen ja verkoston muiden työntekijöiden tekemän työn raja. Kehittämistehtävä toi myös työllemme näkyvyyttä esimiestemme silmissä, sekä lisäsi oman työmme tärkeyttä omissa silmissämme.