Venäläisten normien mukainen betonirakenteiden suunnitteluohje
Viitala, Marina (2015)
Viitala, Marina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060111637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060111637
Tiivistelmä
Vuonna 2005 Venäjä ja EU allekirjoittivat asiapaperin, jonka mukaan Venäjä pyrkii lähestymään eurooppalaista normistoa omissa teknisissä säädöksissään. Samalla Venäjällä käydään kiivasta keskustelua muutoksista rakennusalan lainsäädännössä. Osa asiantuntijoista haluaa poistaa vanhoihin neuvostonormeihin pohjautuvan lainsäädännön kokonaan tai muuttaa sen ei-pakolliseksi, osa taas ehdottaa, että otetaan käyttöön Eurokoodi -standardit ja luodaan omat kansalliset liitteet.
Tässä vaiheessa tilanne on kuitenkin sellainen, että Eurokoodi-standardiin pohjautuvat kansalliset liitteet ovat hyvin keskeneräisiä ja Venäjällä edelleen käytetään neuvostoajan SNiP-normistoon pohjautuvia normeja ja standardeja. Kuitenkin vanha neuvostoajalta peritty Venäjän Federaation teknillisten normien järjestelmä ei ole enää sellaisenaan voimassa. Sen tilalle on luotu toinen, jonka pohjana ovat Federaation Laki 30.12.2009 № 384-ФЗ ”Rakennusten ja rakennelmien turvallisuudesta” ja Säädösten Kokoelmat (SP). Muuttuneesta normistosta ei vielä löydy paljon oppimateriaalia, joten tämä opinnäytetyö on ajankohtainen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä suunnitteluohje niille suomalaisille rakennesuunnittelijoille, jotka eivät aikaisemmin ole suunnitelleet venäläisten normien mukaisesti, tai ovat suunnitelleet käytöstä poissa olevan SNiP-normiston mukaisesti. Toisena tavoitteena oli myös luoda venäläisen normiston mukaiset laskentapohjat betonirakenteisten palkin, pilarin ja anturan mitoitukselle Mathcad-ohjelmalla. Tarkoituksena oli myös tutkia venäläisen ja Eurokoodi-normiston eroavuudet.
Suoritetut laskelmat osoittivat, että venäläinen normisto ja Eurokoodi-standardit eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa, jos kyseessä on kokonaisen rakennuksen tai rakennelman suunnittelu. Mitoitustulokseen vaikuttavat mm. mitoitustavat, varmuuskertoimet, hyötykuormien arvot, tuuli- ja lumikuormien alueet Venäjällä. Saadut tulokset voivat eroa huomattavasti Eurokoodi- standardien mukaisesti tehtyjen laskelmien tuloksista. Päättääkseen kumman normiston käyttö osoittautuu taloudellisesti järkevämmäksi, pitää alustavasti tutkia koko rakennus ja selvittää, mitkä seikat vaikuttavat eniten suunnittelutuloksiin ja mitä rakenteita on enemmän.
Tässä vaiheessa tilanne on kuitenkin sellainen, että Eurokoodi-standardiin pohjautuvat kansalliset liitteet ovat hyvin keskeneräisiä ja Venäjällä edelleen käytetään neuvostoajan SNiP-normistoon pohjautuvia normeja ja standardeja. Kuitenkin vanha neuvostoajalta peritty Venäjän Federaation teknillisten normien järjestelmä ei ole enää sellaisenaan voimassa. Sen tilalle on luotu toinen, jonka pohjana ovat Federaation Laki 30.12.2009 № 384-ФЗ ”Rakennusten ja rakennelmien turvallisuudesta” ja Säädösten Kokoelmat (SP). Muuttuneesta normistosta ei vielä löydy paljon oppimateriaalia, joten tämä opinnäytetyö on ajankohtainen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä suunnitteluohje niille suomalaisille rakennesuunnittelijoille, jotka eivät aikaisemmin ole suunnitelleet venäläisten normien mukaisesti, tai ovat suunnitelleet käytöstä poissa olevan SNiP-normiston mukaisesti. Toisena tavoitteena oli myös luoda venäläisen normiston mukaiset laskentapohjat betonirakenteisten palkin, pilarin ja anturan mitoitukselle Mathcad-ohjelmalla. Tarkoituksena oli myös tutkia venäläisen ja Eurokoodi-normiston eroavuudet.
Suoritetut laskelmat osoittivat, että venäläinen normisto ja Eurokoodi-standardit eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa, jos kyseessä on kokonaisen rakennuksen tai rakennelman suunnittelu. Mitoitustulokseen vaikuttavat mm. mitoitustavat, varmuuskertoimet, hyötykuormien arvot, tuuli- ja lumikuormien alueet Venäjällä. Saadut tulokset voivat eroa huomattavasti Eurokoodi- standardien mukaisesti tehtyjen laskelmien tuloksista. Päättääkseen kumman normiston käyttö osoittautuu taloudellisesti järkevämmäksi, pitää alustavasti tutkia koko rakennus ja selvittää, mitkä seikat vaikuttavat eniten suunnittelutuloksiin ja mitä rakenteita on enemmän.