Hitsausenergian hallinta korkealujuusteräksillä eri hitsausasennoissa
Myllymäki, Harri (2015)
Myllymäki, Harri
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053111509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053111509
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Hämeen Ammattikorkeakoulun Ohutlevykeskuksessa, Ruukki Construction Oy:ssä ja Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtävää teräsrakenteisiin liittyvää tutkimusta. Sen tarkoituksena oli tutkia korkealujuusteräksestä tehtyjen ristikkoliitoksien hitsausaikoja ja ristikkorakenteiden liitosten hitsauksiin liittyvien hitsausparametrien vaikutusta hitsausliitoksiin.
Opinnäytetyössä tehtiin empiiristä tutkimusta hitsaussaumojen koehitsauksista, ja näin saatiin tutkimustuloksia myöhempää tutkimuskäyttöä varten. Pohjatietoina tutkimuksessa käytettiin Ruukki Construction Oy:n toimittamia WPS (Welding Procedure Specification) hitsausohjeita.
Hitsausasennoista tutkittiin PB-vaakahitsausasentoa ja PFpystyhitsausasentoa ylöspäin. Rakenteellista kestävyyttä tutkittiin kuormittamalla testikappaleita hydraulisylinterin avulla. Aineistoa tutkimustyöhön
ovat toimittaneet Ruukki Construction Oy, Kemppi Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto.
Päätuloksena opinnäytetyön tutkimuksista saatiin kattava hitsausparametrien matriisitaulukko, joka sisältää kaiken olennaisen hitsausdatan hitsausajoista, lämmöntuonnista ja t8/5-jäähtymisajoista.
Hitsausten kestävyyksien tutkimuksen ja hitsauslaitteiden kehittyessä pystytään hitsausprosessia hallitsemaan entistä paremmin ja helpommin, ja näin voidaan saada aikaisempaa paremmin tasalaatuisempaa hitsaustyötä.
Mielestäni tulevaisuudessa tulisi kehittää kattavammin hitsaustiedon hallintaa konepajateollisuudessa, jolloin saataisiin kaikista hitsauskohteista yksilöllisempää hitsausdataa ja siten pystyttäisiin parantamaan entisestään
hyvää suomalaista hitsaustyötä ja -ammattitaitoa.
Opinnäytetyössä tehtiin empiiristä tutkimusta hitsaussaumojen koehitsauksista, ja näin saatiin tutkimustuloksia myöhempää tutkimuskäyttöä varten. Pohjatietoina tutkimuksessa käytettiin Ruukki Construction Oy:n toimittamia WPS (Welding Procedure Specification) hitsausohjeita.
Hitsausasennoista tutkittiin PB-vaakahitsausasentoa ja PFpystyhitsausasentoa ylöspäin. Rakenteellista kestävyyttä tutkittiin kuormittamalla testikappaleita hydraulisylinterin avulla. Aineistoa tutkimustyöhön
ovat toimittaneet Ruukki Construction Oy, Kemppi Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto.
Päätuloksena opinnäytetyön tutkimuksista saatiin kattava hitsausparametrien matriisitaulukko, joka sisältää kaiken olennaisen hitsausdatan hitsausajoista, lämmöntuonnista ja t8/5-jäähtymisajoista.
Hitsausten kestävyyksien tutkimuksen ja hitsauslaitteiden kehittyessä pystytään hitsausprosessia hallitsemaan entistä paremmin ja helpommin, ja näin voidaan saada aikaisempaa paremmin tasalaatuisempaa hitsaustyötä.
Mielestäni tulevaisuudessa tulisi kehittää kattavammin hitsaustiedon hallintaa konepajateollisuudessa, jolloin saataisiin kaikista hitsauskohteista yksilöllisempää hitsausdataa ja siten pystyttäisiin parantamaan entisestään
hyvää suomalaista hitsaustyötä ja -ammattitaitoa.