Toimintamalli sairaalan turvallisuus- ja pelastussuunnitelman tekemiseen
Iisakkila Rojas, Hanna (2015)
Iisakkila Rojas, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053011432
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015053011432
Tiivistelmä
Sairaalaympäristö on monimuotoisuudessaan erittäin haastava kohde turvallisuus- ja pelastussuunnittelulle. Miten saadaan koottua tiedot ja luotua toimintamallit niin, että jokainen henkilökuntaan kuuluva ne saisi tietoonsa ja sisäistäisi? Monesti tällaista työtä tehdään vielä oman kiireisen työn ohessa, jolloin sille ei välttämättä ole tarpeeksi aikaa, ja vaatimuksien selvittäminen voi olla hankalaa. Toinen vaihtoehto on palkata ulkopuolinen asiantuntija mutta silloin haasteena voi olla turvallisuus- ja pelastussuunnitelman saaminen tarpeeksi yksilöidyksi, koska ulkopuolinen ei voi käyttää rajattomasti aikaa päästäkseen perille toiminnan kaikista erityispiirteistä.
Pelastuslain uudistuminen 1.1.2011 antoi organisaatioille aikaa 1.7.2013 asti päivittää pelastussuunnitelmansa uuden pelastuslain mukaisiksi. Uuteen lakiin tuli tarkemmin määritellyksi pelastussuunnitelman sisältöä ja sairaalan kannalta merkittävää on, että hoitolaitosten velvollisuudesta tehdä pelastussuunnitelma säädetään pelastuslaissa, kun kaikkien muiden suunnitelman tarvitsijoiden velvollisuudesta säädetään asetuksella. Pelastussuunnittelun tärkeyttä sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa on näin korostettu jo lainsäädännöllä.
Tämä opinnäytetyötyö tehtiin tilauksesta tämän heinäkuisen takarajan lähestyessä. Työ toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena, jonka tavoitteena on ollut luoda käyttökelpoinen toimintamalli turvallisuus- ja pelastussuunnitelman tekemiseksi sairaalaan. Toimintamallin tarkoituksena on tarjota apua sairaalan omalle henkilökunnalle turvallisuus- ja pelastussuunnitelman tekemiseen, jotta suunnitelman tekeminen tai päivittäminen olisi jatkossa helpompaa. Toimintamallin testauksen yhteydessä tehtiin turvallisuus- ja pelastussuunnitelma tilaajasairaalalle.
Menetelminä kehittämistyön tekemisessä on käytetty haastatteluja, benchmarkingia sekä havainnointia. Haastatteluilla syvennettiin kirjallisuudesta saatuja tietoja ja saatiin esille asiantuntijoiden näkemyksiä sairaalan suurimmista riskeistä. Benchmarkingia käytettiin eri pelastussuunnitelmapohjien vertailuun ja hyvien pelastussuunnittelukäytäntöjen löytämiseen. Havainnointia käytettiin erityisesti toimintamallin testausvaiheessa, eli suunnitelmaa tehtäessä.
Toimintamallin avulla saatiin tilaustyö eli turvallisuus- ja pelastussuunnitelma tehtyä. Tehokkaan toimintamallin luominen oli haastavaa, koska toimintaympäristö on laaja, ja samassa kiinteistössä toimii useita organisaatioita. Kaikilla organisaatioilla on omanlaisensa toiminta- ja turvallisuuskulttuuri, joka vaikuttaa myös suhtautumiseen ja kiinnostukseen kiinteistön yhteisiä asioita kohtaan. Suunnitelman tekemistä suurempi haaste onkin saada kaikki saman katon alla toimivat organisaatiot ja niiden henkilökunta sitoutettua työskentelemään yhteisen turvallisuuden hyväksi turvallisuus- ja pelastussuunnitelman mukaan.
Pelastuslain uudistuminen 1.1.2011 antoi organisaatioille aikaa 1.7.2013 asti päivittää pelastussuunnitelmansa uuden pelastuslain mukaisiksi. Uuteen lakiin tuli tarkemmin määritellyksi pelastussuunnitelman sisältöä ja sairaalan kannalta merkittävää on, että hoitolaitosten velvollisuudesta tehdä pelastussuunnitelma säädetään pelastuslaissa, kun kaikkien muiden suunnitelman tarvitsijoiden velvollisuudesta säädetään asetuksella. Pelastussuunnittelun tärkeyttä sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa on näin korostettu jo lainsäädännöllä.
Tämä opinnäytetyötyö tehtiin tilauksesta tämän heinäkuisen takarajan lähestyessä. Työ toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena, jonka tavoitteena on ollut luoda käyttökelpoinen toimintamalli turvallisuus- ja pelastussuunnitelman tekemiseksi sairaalaan. Toimintamallin tarkoituksena on tarjota apua sairaalan omalle henkilökunnalle turvallisuus- ja pelastussuunnitelman tekemiseen, jotta suunnitelman tekeminen tai päivittäminen olisi jatkossa helpompaa. Toimintamallin testauksen yhteydessä tehtiin turvallisuus- ja pelastussuunnitelma tilaajasairaalalle.
Menetelminä kehittämistyön tekemisessä on käytetty haastatteluja, benchmarkingia sekä havainnointia. Haastatteluilla syvennettiin kirjallisuudesta saatuja tietoja ja saatiin esille asiantuntijoiden näkemyksiä sairaalan suurimmista riskeistä. Benchmarkingia käytettiin eri pelastussuunnitelmapohjien vertailuun ja hyvien pelastussuunnittelukäytäntöjen löytämiseen. Havainnointia käytettiin erityisesti toimintamallin testausvaiheessa, eli suunnitelmaa tehtäessä.
Toimintamallin avulla saatiin tilaustyö eli turvallisuus- ja pelastussuunnitelma tehtyä. Tehokkaan toimintamallin luominen oli haastavaa, koska toimintaympäristö on laaja, ja samassa kiinteistössä toimii useita organisaatioita. Kaikilla organisaatioilla on omanlaisensa toiminta- ja turvallisuuskulttuuri, joka vaikuttaa myös suhtautumiseen ja kiinnostukseen kiinteistön yhteisiä asioita kohtaan. Suunnitelman tekemistä suurempi haaste onkin saada kaikki saman katon alla toimivat organisaatiot ja niiden henkilökunta sitoutettua työskentelemään yhteisen turvallisuuden hyväksi turvallisuus- ja pelastussuunnitelman mukaan.