Rauhanturvaajien hyvinvointI suljetussa työyhteisössä
Kajaan, Jani (2015)
Kajaan, Jani
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052911398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052911398
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli rauhanturvaajien hyvinvointi suljetussa työyhteisössä. Toimiessaan rauhanturvaajana ihminen on poissa kotoaan ja kaukana totutusta ympäristöstä. Operaation luonteesta riippuen saatetaan toimia stressaavissa olosuhteissa ja mahdollisesti jopa voidaan joutua fyysisen hyökkäyksen kohteeksi.
Koska kyseessä on kohde, josta ei ole paljon saatavana tietoa suoraan, lähdetään ongelmaa purkamaan tapaustutkimuksen (case study) periaatteita noudattaen. Tietoa haetaan useista lähteistä ja tässä tapauksessa lähteenä käytetään kirjallisuutta sekä rauhanturvaajien haastatteluita. Parhaiten teoreettista pohjaa saadaan tutkimukseen työhyvinvoinnin lähteitä hyväksikäyttämällä.
Rauhanturvaajien haastattelut sopivat myös hyvin tiedonhankintaan koska haastattelu on keskittynyt haastateltavan elämismaailmaan, tutkimus pyrkii ymmärtämään ilmiöiden merkityksiä tutkittavan elämysmaailmassa, vastaukset ovat luonteeltaan laadullista, kuvailevaa, spesifiä ja vapaata ennakko oletuksista, haastattelu keskittyy tiettyihin teemoihin, haastattelu sallii moniselitteisyyden ja muutokset. Haastatteluihin osallistui kuusi (N=6) rauhanturvaajaa. Iältään haastateltavat olivat välillä 23- 42 vuotiaita ja sukupuoleltaan kaikki miehiä.
Tutkimuksessa olen pyrkinyt löytämään vastaukset kysymyksiin, miten hyvinvointi kriisinhallintaoperaatiossa toteutuu suomalaisten rauhanturvaajien näkökulmasta ja miten suomalaisten rauhanturvaajien mielestä hyvinvointia tulisi kehittää. Tarkastelen suomalaisten rauhanturvaajien oloja Afganistanissa Maslow´n tarvehierarkian, hyvinvoinnin, työhyvinvoinnin sekä esteettömyyden kautta.
Tutkimuksen perusteella ja tässä otantajoukossa hyvinvointi vaikuttaa olevan kunnos-sa ja näin ollen kehitysideoiden löytäminen on hankalaa. Ei voida kuitenkaan olettaa että kaikki asiat olisivat niin mallikkaasti, ettei kehitystarvetta ole. Jotta tutkimustulos voitaisiin varmistaa ja päästäisiin tarkempiin tuloksiin, pitäisi haastateltavien joukkoa suurentaa.
Koska kyseessä on kohde, josta ei ole paljon saatavana tietoa suoraan, lähdetään ongelmaa purkamaan tapaustutkimuksen (case study) periaatteita noudattaen. Tietoa haetaan useista lähteistä ja tässä tapauksessa lähteenä käytetään kirjallisuutta sekä rauhanturvaajien haastatteluita. Parhaiten teoreettista pohjaa saadaan tutkimukseen työhyvinvoinnin lähteitä hyväksikäyttämällä.
Rauhanturvaajien haastattelut sopivat myös hyvin tiedonhankintaan koska haastattelu on keskittynyt haastateltavan elämismaailmaan, tutkimus pyrkii ymmärtämään ilmiöiden merkityksiä tutkittavan elämysmaailmassa, vastaukset ovat luonteeltaan laadullista, kuvailevaa, spesifiä ja vapaata ennakko oletuksista, haastattelu keskittyy tiettyihin teemoihin, haastattelu sallii moniselitteisyyden ja muutokset. Haastatteluihin osallistui kuusi (N=6) rauhanturvaajaa. Iältään haastateltavat olivat välillä 23- 42 vuotiaita ja sukupuoleltaan kaikki miehiä.
Tutkimuksessa olen pyrkinyt löytämään vastaukset kysymyksiin, miten hyvinvointi kriisinhallintaoperaatiossa toteutuu suomalaisten rauhanturvaajien näkökulmasta ja miten suomalaisten rauhanturvaajien mielestä hyvinvointia tulisi kehittää. Tarkastelen suomalaisten rauhanturvaajien oloja Afganistanissa Maslow´n tarvehierarkian, hyvinvoinnin, työhyvinvoinnin sekä esteettömyyden kautta.
Tutkimuksen perusteella ja tässä otantajoukossa hyvinvointi vaikuttaa olevan kunnos-sa ja näin ollen kehitysideoiden löytäminen on hankalaa. Ei voida kuitenkaan olettaa että kaikki asiat olisivat niin mallikkaasti, ettei kehitystarvetta ole. Jotta tutkimustulos voitaisiin varmistaa ja päästäisiin tarkempiin tuloksiin, pitäisi haastateltavien joukkoa suurentaa.