Asiantuntija-avusteinen lasten huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa : Perheiden kokemukset sovittelun jälkeen
Leppänen, Minna (2015)
Leppänen, Minna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052911309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052911309
Tiivistelmä
Toukokuussa 2014 asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu lapsen huoltoa, elatusta ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa otettiin käyttöön kaikissa Suomen käräjäoikeuksissa. Ennen valtakunnallistumista tätä niin sanottua Follo-mallia oli kokeiltu vuosien 2011–2013 aikana kolmivuotisessa projektissa eri puolilla Suomea muutamissa käräjä-oikeuksissa, ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus oli yksi näistä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa asiantuntija-avusteiseen sovitteluun osallistuneet perheet ovat kokeneet sovittelun onnistumisen ja sovittelutilanteen toimivuuden.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan tavanomaisen sekä asiantuntija-avusteisen tuomioistuinsovittelun käytäntöjä, lainoppia ja historiaa lasten huoltoasioita koskevien riitojen näkökulmasta. Lasta koskevien asioiden sovittelun erityispiirteet nousevat työssä keskeiseksi aiheeksi. Työssä syvennytään tutkimaan myös tuomioistuinsovittelun etuja ja haasteita oikeudenkäyntiin verrattuna.
Työn empiirinen osa muodostuu kyselystä, joka tehtiin työn kohderyhmälle, eli kaikille Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa asiantuntija-avusteisessa tuomioistuinsovittelussa sovinnon vuosina 2012–2014 saavuttaneille henkilöille. Otosjoukossa oli 40 henkilöä, 20 miestä ja 20 naista. Täytetyn lomakkeen palautti yhdeksän henkilöä. Kohdehenkilöille postitse lähetetyn kyselyn tarkoituksena oli saada käräjäoikeudelle tietoa siitä, mitä kautta vanhemmat päätyvät sovitteluun, sovintosopimuksen pitävyydestä sovittelun jälkeisessä arjessa sekä muiden tahojen kuormittuvuudesta sovittelun jälkeen. Tietojen saaminen oli Kanta-Hämeen käräjäoikeudelle tärkeää, jotta suhteellisen lyhyen ajan käytössä ollutta asiantuntija-avusteista sovitteluprosessia kokonaisuutena olisi mahdollista kehittää tulevaisuudessa.
Tutkimustulosten perusteella asiantuntija-avusteista sovittelumenetelmää riita-asioidensa ratkaisemisen apuna käyttäneet henkilöt ovat pääasiassa tyytyväisiä Kanta-Hämeen käräjäoikeudesta saamaansa palveluun. Sovitteluun osallistuneet henkilöt kokevat, että heidän lapsensa etu on sovittelussa huomioitu asiantuntija-avustajan avulla riittävästi ja sovittelussa saavutettu sopimus on pitänyt ja toiminut käytännössä hyvin, mutta sovittelijan aktiivisuudessa sovittelutilanteessa sekä vanhempien välisen suhteen parantamisessa on kehittämisen varaa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan tavanomaisen sekä asiantuntija-avusteisen tuomioistuinsovittelun käytäntöjä, lainoppia ja historiaa lasten huoltoasioita koskevien riitojen näkökulmasta. Lasta koskevien asioiden sovittelun erityispiirteet nousevat työssä keskeiseksi aiheeksi. Työssä syvennytään tutkimaan myös tuomioistuinsovittelun etuja ja haasteita oikeudenkäyntiin verrattuna.
Työn empiirinen osa muodostuu kyselystä, joka tehtiin työn kohderyhmälle, eli kaikille Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa asiantuntija-avusteisessa tuomioistuinsovittelussa sovinnon vuosina 2012–2014 saavuttaneille henkilöille. Otosjoukossa oli 40 henkilöä, 20 miestä ja 20 naista. Täytetyn lomakkeen palautti yhdeksän henkilöä. Kohdehenkilöille postitse lähetetyn kyselyn tarkoituksena oli saada käräjäoikeudelle tietoa siitä, mitä kautta vanhemmat päätyvät sovitteluun, sovintosopimuksen pitävyydestä sovittelun jälkeisessä arjessa sekä muiden tahojen kuormittuvuudesta sovittelun jälkeen. Tietojen saaminen oli Kanta-Hämeen käräjäoikeudelle tärkeää, jotta suhteellisen lyhyen ajan käytössä ollutta asiantuntija-avusteista sovitteluprosessia kokonaisuutena olisi mahdollista kehittää tulevaisuudessa.
Tutkimustulosten perusteella asiantuntija-avusteista sovittelumenetelmää riita-asioidensa ratkaisemisen apuna käyttäneet henkilöt ovat pääasiassa tyytyväisiä Kanta-Hämeen käräjäoikeudesta saamaansa palveluun. Sovitteluun osallistuneet henkilöt kokevat, että heidän lapsensa etu on sovittelussa huomioitu asiantuntija-avustajan avulla riittävästi ja sovittelussa saavutettu sopimus on pitänyt ja toiminut käytännössä hyvin, mutta sovittelijan aktiivisuudessa sovittelutilanteessa sekä vanhempien välisen suhteen parantamisessa on kehittämisen varaa.