Arjen kiireestä irtiottoon : Opiskelijoiden kokemuksia psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä päihteiden käytöstä
Piirainen, Heli; Björn, Johanna; Eskelinen, Sini; Romppainen, Jenna (2015)
Piirainen, Heli
Björn, Johanna
Eskelinen, Sini
Romppainen, Jenna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052811157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052811157
Tiivistelmä
Opiskelijoiden hyvinvointi rakentuu voimavaroista, joita ovat muun muassa psyykkinen terveys, sosiaaliset tukiverkostot ja elämänhallintataidot. Päihteiden käyttö nähdään osana nuorten sosiaalista kanssakäymistä sekä opiskeluyhteisöjä. Korkeakouluopiskelijoiden alkoholinkäyttö voi lisääntyä heidän aloitettua opinnot ja sosiaalistuessa tiettyihin opintoaloihin sekä sosiaalisiin ryhmiin.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yksilöllisiä kokemuksia heidän psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä päihteiden käytöstä. Tässä opinnäytetyössä työssä tutkittiin myös, millaisena opiskelijat kokevat opiskelijahyvinvointipalvelut. Opinnäytetyö tuottaa ajankohtaista tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista kyseisiltä osa-alueilta toimeksiantajan käyttöön. Tutkimuksemme kohteena olivat nuorisoasteen toisen vuoden opiskelijat kaikilta Savonia-ammattikorkeakoulun kampuksilta sekä koulutusaloilta. Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat kulttuuri-, sosiaali- ja terveys-, tekniikan-, liiketalous-, luonnonvara- sekä matkailu- ja ravitsemusala.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin ja tutkimukseen osallistui Savonia-ammattikorkeakoulun nuorisoasteen toisen vuoden opiskelijat. Aineisto kerättiin syksyn 2014 aikana webropol-verkkokyselyllä. Kyselyssä oli sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 235 opiskelijaa ja vastausprosentti oli 23 %. Monivalintakysymyksillä saadun aineiston analyysissä hyödynnettiin Professional Statistics- ohjelmaa. Monivalintakysymyksistä saatua aineistoa analysoitiin suorilla jakaumilla sekä ristiintaulukoinnilla. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin menetelmin.
Tuloksista ilmeni, että opiskelijat kokivat pääsääntöisesti hyvinvointinsa hyväksi. Keskeisimmiksi opiskelijoiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi nousivat sosiaaliset suhteet sekä opiskeluyhteisöiltä saatu tuki. Keskeisimmiksi hyvinvointia kuormittaviksi tekijöiksi nousivat työ- ja koulupaineet sekä koettu stressi ja kiire. Opiskelijat käyttävät päihteitä, kuten alkoholia, enimmäkseen hauskanpitoon ja rentoutumiseen. Päihteiden käyttötottumuksissa ilmeni alakohtaisia eroja ainoastaan nuuskaamisen kohdalla. Opiskelijahyvinvointipalveluista hyödyllisimpinä koettiin tuutoropettajat, terveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja. Keskeisimmät tuloksista nousseet kehitysehdotukset koskivat tuutoritoimintaan sekä opiskelijahyvinvointipalveluiden näkyvyyteen ja saatavuuteen panostamista.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yksilöllisiä kokemuksia heidän psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä päihteiden käytöstä. Tässä opinnäytetyössä työssä tutkittiin myös, millaisena opiskelijat kokevat opiskelijahyvinvointipalvelut. Opinnäytetyö tuottaa ajankohtaista tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista kyseisiltä osa-alueilta toimeksiantajan käyttöön. Tutkimuksemme kohteena olivat nuorisoasteen toisen vuoden opiskelijat kaikilta Savonia-ammattikorkeakoulun kampuksilta sekä koulutusaloilta. Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat kulttuuri-, sosiaali- ja terveys-, tekniikan-, liiketalous-, luonnonvara- sekä matkailu- ja ravitsemusala.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin ja tutkimukseen osallistui Savonia-ammattikorkeakoulun nuorisoasteen toisen vuoden opiskelijat. Aineisto kerättiin syksyn 2014 aikana webropol-verkkokyselyllä. Kyselyssä oli sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 235 opiskelijaa ja vastausprosentti oli 23 %. Monivalintakysymyksillä saadun aineiston analyysissä hyödynnettiin Professional Statistics- ohjelmaa. Monivalintakysymyksistä saatua aineistoa analysoitiin suorilla jakaumilla sekä ristiintaulukoinnilla. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin menetelmin.
Tuloksista ilmeni, että opiskelijat kokivat pääsääntöisesti hyvinvointinsa hyväksi. Keskeisimmiksi opiskelijoiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi nousivat sosiaaliset suhteet sekä opiskeluyhteisöiltä saatu tuki. Keskeisimmiksi hyvinvointia kuormittaviksi tekijöiksi nousivat työ- ja koulupaineet sekä koettu stressi ja kiire. Opiskelijat käyttävät päihteitä, kuten alkoholia, enimmäkseen hauskanpitoon ja rentoutumiseen. Päihteiden käyttötottumuksissa ilmeni alakohtaisia eroja ainoastaan nuuskaamisen kohdalla. Opiskelijahyvinvointipalveluista hyödyllisimpinä koettiin tuutoropettajat, terveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja. Keskeisimmät tuloksista nousseet kehitysehdotukset koskivat tuutoritoimintaan sekä opiskelijahyvinvointipalveluiden näkyvyyteen ja saatavuuteen panostamista.