COPD-kuntoutusprosessin mallintaminen Satakunnan keskussairaalan keuhkosairauksien yksikössä
Heino, Minna (2015)
Heino, Minna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710727
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa keuhkoahtaumatautia sairastavien potilaiden hoidon kehittämistyötä Satakunnan keskussairaalan keuhkosairauksien yksikössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Satakunnan keskussairaalan keuhkosairauksien yksikön moniammatillinen COPD-kuntoutusprosessimalli. Tavoitteena oli kartoittaa COPD-kuntoutuksen lähtötilanne ja toteutusedellytykset keuhkosairauksien yksikössä, kartoittaa COPD-kuntoutuksen toteutuksen tilaa keuhkosairauksien yksikössä, luoda ensimmäinen versio COPD-kuntoutusprosessimallista sekä arvioida ja testata laadittua kuntoutusprosessimallia.
Satakunnan keskussairaalan keuhkosairauksien yksikössä keuhkoahtaumataudin kuntouttavasta ja liikuntapainotteisesta hoitokokonaisuudesta päädyttiin käyttämään termiä COPD-kuntoutus. Opinnäytetyöhön rajattiin kuuluvaksi COPD-kuntoutuksen kehittäminen osastolla sekä hoitojaksoon liittyvien polikliinisten kontrollien kehittäminen. Kohderyhmänä olivat keuhkosairauksien yksikön keuhkoahtaumatautia sairastavia potilaita hoitava henkilökunta. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin osallistava toimintatutkimus, joka toteutettiin neljänä kehitysvaiheena eli syklinä. Opinnäytetyön tekijä oli sekä osallistuvan havainnoitsijan että työntekijän roolissa koko kehittämisprosessin ajan. Aineistonkeruu toteutui toimintatutkimuksen eri kehittämisvaiheissa ja koostui COPD-kuntoutuksen toteutusedellytysten kartoittamisesta, toteutuksen tilan kartoittamisesta, ensimmäisen COPD-kuntoutusprosessimallin version kokoamisesta sekä sen arvioinnista ja valmiin COPD-kuntoutusprosessimallin laadinnasta. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tuloksena oli Satakunnan keskussairaalan keuhkosairauksien yksikön COPD-kuntoutusprosessimalli, joka laadittiin sekä toiminnan kuvauksena että prosessikaavioina prosessin kulun ja työnkulun tasoilla. COPD-kuntoutusprosessimallia voidaan keuhkosairauksien yksikössä hyödyntää toiminnan kuvauksena, työohjeena, uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä sekä COPD-kuntoutuksen jatkokehittämisessä. Mallia pystytään hyödyntämään vastaavanlaisen toiminnan kehittämisessä myös muualla. Opinnäytetyön avulla testattiin mallin näyttöön perustuvuus ja tulosten voidaan katoa olevan luotettavia.
COPD-kuntoutusta tulisi kehittää edelleen ja huomioida erityisesti kuntoutustoiminnan arviointimittareiden standardointi sekä yhteistyön kehittäminen muiden erikoisalojen, perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin kanssa.
Satakunnan keskussairaalan keuhkosairauksien yksikössä keuhkoahtaumataudin kuntouttavasta ja liikuntapainotteisesta hoitokokonaisuudesta päädyttiin käyttämään termiä COPD-kuntoutus. Opinnäytetyöhön rajattiin kuuluvaksi COPD-kuntoutuksen kehittäminen osastolla sekä hoitojaksoon liittyvien polikliinisten kontrollien kehittäminen. Kohderyhmänä olivat keuhkosairauksien yksikön keuhkoahtaumatautia sairastavia potilaita hoitava henkilökunta. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin osallistava toimintatutkimus, joka toteutettiin neljänä kehitysvaiheena eli syklinä. Opinnäytetyön tekijä oli sekä osallistuvan havainnoitsijan että työntekijän roolissa koko kehittämisprosessin ajan. Aineistonkeruu toteutui toimintatutkimuksen eri kehittämisvaiheissa ja koostui COPD-kuntoutuksen toteutusedellytysten kartoittamisesta, toteutuksen tilan kartoittamisesta, ensimmäisen COPD-kuntoutusprosessimallin version kokoamisesta sekä sen arvioinnista ja valmiin COPD-kuntoutusprosessimallin laadinnasta. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tuloksena oli Satakunnan keskussairaalan keuhkosairauksien yksikön COPD-kuntoutusprosessimalli, joka laadittiin sekä toiminnan kuvauksena että prosessikaavioina prosessin kulun ja työnkulun tasoilla. COPD-kuntoutusprosessimallia voidaan keuhkosairauksien yksikössä hyödyntää toiminnan kuvauksena, työohjeena, uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä sekä COPD-kuntoutuksen jatkokehittämisessä. Mallia pystytään hyödyntämään vastaavanlaisen toiminnan kehittämisessä myös muualla. Opinnäytetyön avulla testattiin mallin näyttöön perustuvuus ja tulosten voidaan katoa olevan luotettavia.
COPD-kuntoutusta tulisi kehittää edelleen ja huomioida erityisesti kuntoutustoiminnan arviointimittareiden standardointi sekä yhteistyön kehittäminen muiden erikoisalojen, perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin kanssa.