Lehtinäytteiden pesumenetelmien vertaaminen : Omenanmaltoäkämäpunkkien torjuntakokeessa ja mansikkapunkkianalyyseissä
Leino, Katrianna (2015)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Leino, Katrianna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710615
Tiivistelmä
Kesällä 2013 Biotus Oy järjesti yhdessä eteläsuomalaisen omenaviljelmän kanssa petopunkkien levityskokeen omenanmaltoäkämäpunkin torjuntaa varten. Kokeen tarkoituksena oli selvittää voidaanko omenanmaltoäkämäpunkkia torjua petopunkeilla. Biotus Oy oli myös kiinnostunut laajentamaan asiakkailleen tarjoamia palveluja lehtinäytteiden tutkimiseen. Omenanmaltoäkämäpunkkikokeesta saatu näytemateriaali oli oiva keino päästä vertailemaan eri pesumenetelmiä ja siten löytämään sopivin ja luotettavin pesumenetelmä Biotus Oy:n käyttöön. Pesumenetelmiä käytetään tutkittaessa lehdiltä löytyviä tuholaisia ja torjuntaeliöitä. Perinteisen pesumenetelmän ohjeet saatiin Luonnonvarakeskukselta, jonka laboratoriossa on tutkittu viljelijöiden lähettämiä näytteitä jo pitkään. Perinteinen pesumenetelmä on hyväksi todettu, mutta kuitenkin työläs ja hidas ja siksi sitä haluttiin verrata alkoholipesumenetelmään, joka vaikutti nopeammalta.
Verrattaessa pesumenetelmiä omenan maltoäkämäpunkkikokeessa selvisi, että vaikka alkoholipesumenetelmä onkin nopeampi toteuttaa kuin perinteinen siiviläpesu, ei sillä saatuja tuloksia voinut pitää luotettavina. Alkoholinäytteet sisälsivät vähemmän äkämäpunkkeja kuin perinteisellä pesumenetelmällä pestyt näytteet, joten menetelmän lyhyt liotusaika ei riittänyt irrottamaan näytelehdistä kaikkia eliöitä. Lisäksi mikroskoopilla laskettujen osanäytteiden keskiarvo erosi huomattavasti alkoholinäytteiden kokonäytteestä lasketusta keskiarvosta, kun taas perinteisen menetelmän kokonäytteiden ja osanäytteiden keskiarvot olivat lähes identtiset. Vaikka kokeen tulosten perusteella ei saatukaan toimivaa biologista torjuntaa kehitettyä omenanmaltoäkämäpunkeille, saatiin kuitenkin arvokasta tietoa maltoäkämäpunkkien esiintymisestä, vaikkakin lisätutkimuksia tarvittaisiin syvällisempien analyysien saamiseksi. Mansikkapunkkinäytteiden pesussa perinteinen pesumenetelmä osoittautui myös paremmaksi, sillä mansikan karvat hankaloittivat alkoholinäytteen tutkimista, eikä lehdistä ehtinyt irrota riittävästi eliöitä tutkittavaan näytteeseen.
Verrattaessa pesumenetelmiä omenan maltoäkämäpunkkikokeessa selvisi, että vaikka alkoholipesumenetelmä onkin nopeampi toteuttaa kuin perinteinen siiviläpesu, ei sillä saatuja tuloksia voinut pitää luotettavina. Alkoholinäytteet sisälsivät vähemmän äkämäpunkkeja kuin perinteisellä pesumenetelmällä pestyt näytteet, joten menetelmän lyhyt liotusaika ei riittänyt irrottamaan näytelehdistä kaikkia eliöitä. Lisäksi mikroskoopilla laskettujen osanäytteiden keskiarvo erosi huomattavasti alkoholinäytteiden kokonäytteestä lasketusta keskiarvosta, kun taas perinteisen menetelmän kokonäytteiden ja osanäytteiden keskiarvot olivat lähes identtiset. Vaikka kokeen tulosten perusteella ei saatukaan toimivaa biologista torjuntaa kehitettyä omenanmaltoäkämäpunkeille, saatiin kuitenkin arvokasta tietoa maltoäkämäpunkkien esiintymisestä, vaikkakin lisätutkimuksia tarvittaisiin syvällisempien analyysien saamiseksi. Mansikkapunkkinäytteiden pesussa perinteinen pesumenetelmä osoittautui myös paremmaksi, sillä mansikan karvat hankaloittivat alkoholinäytteen tutkimista, eikä lehdistä ehtinyt irrota riittävästi eliöitä tutkittavaan näytteeseen.