Hoidon tarpeen arvioinnin yhteys lastenpäivystyspoliklinikan toimintaan : -Selvitys ABCDE-järjestelmän käytöstä
Appelroth, Maria (2015)
Appelroth, Maria
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052710569
Tiivistelmä
Päivystyspoliklinikoiden hoidon tarpeen ja hoidon kiireellisyyden arvio (triage) on tällä hetkellä ajankohtainen aihe Suomessa. Käytössä oleva järjestelmä hoidon tarpeen arviointiin tulisi olla luotettava ja sen validiteetti ja reliabiliteetti tulisi olla näyttöön perustuva. Potilasturvallisuus on yksi terveydenhuollon laatukriteereistä. Laadun mittaamiseen päivystyspoliklinikalla, voidaan käyttää muun muassa potilasvirtaan liittyviä määreitä, kuten läpimenoaikoja. Yleisin Suomessa käytössä oleva hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointijärjestelmä on ABCDE järjestelmä ja se on tämän opinnäytetyön tutkimuskohteena.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella hoidon tarpeen arvioinnin yhteyttä Jorvin lastenpäivystyspoliklinikan toimintaan, tarkastelemalla lapsipotilaan kiireellisyysluokan yhteyttä läpimenoaikaan, erikoisalaan ja jatkohoitopaikkaan. Lisäksi tarkasteltiin potilaan jatkohoitopaikan yhteyttä läpimenoaikaan. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena rekisteritutkimuksena, jossa kahden viikon päivystyskäynnit (N=820) analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen SPSS for Windows versiota 21.
ABCDE järjestelmän mukaisen kiireellisyysluokituksen todettiin olevan yhteydessä lapsipotilaan läpimenoaikaan (rs= -0,404, p<0,001), jatkohoitopaikkaan (χ2=78,181, df=2, p<0,001) ja erikoisalaan (χ2=138,210, df=4, p<0,001) johon potilas katsotaan kuuluvan. Kiireettömien potilaiden päivystyspoliklinikkakäynnin kesto oli lyhyempi kuin kiireellisten potilaiden. Lisäksi todettiin että osastolle jäävien potilaiden läpimenoajat olivat pitempiä kuin kotiutuneiden potilaiden (χ2=179,153 df=6, p<0,001). Suurin osa yleislääketieteellisistä potilaista oli D kiireellisyysluokan potilaita. ABCDE järjestelmä voitiin todeta luotettavaksi ennustamaan ei kiireellisten potilaiden kotiutuminen. Haasteena todettiin, että järjestelmä ei kykene luotettavasti ennustamaan C kiireellisyysluokan potilaiden jatkohoitopaikkaa. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää lapsipotilaan hoidon tarpeen arvioinnin ja kyseessä olevan yksikön toiminnan kehittämisessä. Rekisteritutkimuksia tulisi jatkossa käyttää osana toiminnan laadun ja potilasturvallisuuden kehittämistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella hoidon tarpeen arvioinnin yhteyttä Jorvin lastenpäivystyspoliklinikan toimintaan, tarkastelemalla lapsipotilaan kiireellisyysluokan yhteyttä läpimenoaikaan, erikoisalaan ja jatkohoitopaikkaan. Lisäksi tarkasteltiin potilaan jatkohoitopaikan yhteyttä läpimenoaikaan. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena rekisteritutkimuksena, jossa kahden viikon päivystyskäynnit (N=820) analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen SPSS for Windows versiota 21.
ABCDE järjestelmän mukaisen kiireellisyysluokituksen todettiin olevan yhteydessä lapsipotilaan läpimenoaikaan (rs= -0,404, p<0,001), jatkohoitopaikkaan (χ2=78,181, df=2, p<0,001) ja erikoisalaan (χ2=138,210, df=4, p<0,001) johon potilas katsotaan kuuluvan. Kiireettömien potilaiden päivystyspoliklinikkakäynnin kesto oli lyhyempi kuin kiireellisten potilaiden. Lisäksi todettiin että osastolle jäävien potilaiden läpimenoajat olivat pitempiä kuin kotiutuneiden potilaiden (χ2=179,153 df=6, p<0,001). Suurin osa yleislääketieteellisistä potilaista oli D kiireellisyysluokan potilaita. ABCDE järjestelmä voitiin todeta luotettavaksi ennustamaan ei kiireellisten potilaiden kotiutuminen. Haasteena todettiin, että järjestelmä ei kykene luotettavasti ennustamaan C kiireellisyysluokan potilaiden jatkohoitopaikkaa. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää lapsipotilaan hoidon tarpeen arvioinnin ja kyseessä olevan yksikön toiminnan kehittämisessä. Rekisteritutkimuksia tulisi jatkossa käyttää osana toiminnan laadun ja potilasturvallisuuden kehittämistä.