Ketterät menetelmät: Muutos vesiputousmallista ketteriin menetelmiin siirryttäessä kansainvälisissä ohjelmistokehitysorganisaatioissa
Törnqvist, Pauliina (2015)
Törnqvist, Pauliina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610416
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana oli ohjelmistokehitysalalla puhaltavat uudet tuulet. 70-luvun alkupuolella esitelty vaiheistettu ohjelmistokehitysmenetelmä vesiputousmalli oli pitkään ohjelmistokehityksen vallitseva projektihallintamuoto. 90-luvun alkupuolella sen rinnalle syntyi uudenlaisia kevyitä kehitysmenetelmiä, jotka pyrkivät ratkaisemaan vesiputousmallin mukaisen vaiheittaisen kehitystavan tuottamat ongelmat. Nämä ketteriksi menetelmiksi nimitetyt projektinhallintamenetelmät korostivat vaiheittaisen kehityksen sijasta iteratiivista kehitysmallia, ja mahdollistivat suunnitelmanmuutokset kehitysvaiheessa, mikä toi ohjelmistokehitykseen sen kaipaamaa joustoa.
Ketterät menetelmät kasvoivat nopeasti hyvin suosituiksi. Moni ohjelmistoja kehittävä organisaatio on käynyt 2000-luvulla läpi raskaan muutosprosessin kun vesiputousmallista on siirrytty ketterien menetelmien pariin. Muutos on sekä yksilön että organisaation toimintaa vahvasti muovaava prosessi, jonka avulla organisaatiot ovat pyrkineet nopeuttamaan ohjelmistojen kehityskaarta, saamaan kehitystyöhön joustoa, helpottamaan riskienhallintaa, tekemään paremmin asiakkaiden muuttuvia tarpeita vastaavia tuotteita ja mahdollistamaan suunnitelmanmuutoksiin reagoinnin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella tätä muutosprosessia kolmessa kansainvälisessä ohjelmistoja kehittävässä suurorganisaatiossa, sekä pohtia miten ketterien menetelmien arvolupaukset ovat toteutuneet muutoksen jälkeen, ja mitkä ovat onnistuneen muutoksen avaintekijöitä. Opinnäytetyön empiirinen tutkimustyö toteutettiin haastattelemalla jokaisesta kolmesta organisaatiosta edustajaa, ja analysoimalla haastatteluista saatua materiaalia vertaamalla sitä teoreettiseen tietoon ketteristä menetelmistä.
Haastatteluiden perusteella ketteriin menetelmiin siirtymisessä oleellisinta on ymmärtää, että muutos koskettaa koko organisaatiota. Jotta muutoksella saavutetaan halutut tulokset, niin prosessien, ihmisten kuin työkalujenkin on muututtava. Haastateltujen organisaatioiden edustajien mukaan ketterien menetelmien arvolupaukset ovat toteutuneet muutoksen jälkeen hyvin, mutta ne ovat tuottaneet myös haasteita ja tuoneet mukanaan paljon uutta opeteltavaa. Kaikki kolme ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että muutos on ollut organisaation toiminnan kannalta oikean suuntainen.
Haastatteluista saadun materiaalin, ja siitä tehtyjen johtopäätösten avulla opinnäytetyön toiminnallisena tuotoksena syntyi karkea opas vesiputousmallista ketteriin menetelmiin siirtymiseen. Oppaan ei ole tarkoitus olla täydellinen ohjekirja muutosohjelmaan, vaan se nostaa esiin asioita, jotka haastateltujen organisaatioiden edustajat kokivat oleellisiksi onnistuneen muutoksen takaamiseksi. Oppaassa on käytetty teoreettisena viitekehyksenä Dean Leffingwellin teosta Agile Software Requirements: Lean requirements practices for teams programs and the enterprise (2014).
Ketterät menetelmät kasvoivat nopeasti hyvin suosituiksi. Moni ohjelmistoja kehittävä organisaatio on käynyt 2000-luvulla läpi raskaan muutosprosessin kun vesiputousmallista on siirrytty ketterien menetelmien pariin. Muutos on sekä yksilön että organisaation toimintaa vahvasti muovaava prosessi, jonka avulla organisaatiot ovat pyrkineet nopeuttamaan ohjelmistojen kehityskaarta, saamaan kehitystyöhön joustoa, helpottamaan riskienhallintaa, tekemään paremmin asiakkaiden muuttuvia tarpeita vastaavia tuotteita ja mahdollistamaan suunnitelmanmuutoksiin reagoinnin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella tätä muutosprosessia kolmessa kansainvälisessä ohjelmistoja kehittävässä suurorganisaatiossa, sekä pohtia miten ketterien menetelmien arvolupaukset ovat toteutuneet muutoksen jälkeen, ja mitkä ovat onnistuneen muutoksen avaintekijöitä. Opinnäytetyön empiirinen tutkimustyö toteutettiin haastattelemalla jokaisesta kolmesta organisaatiosta edustajaa, ja analysoimalla haastatteluista saatua materiaalia vertaamalla sitä teoreettiseen tietoon ketteristä menetelmistä.
Haastatteluiden perusteella ketteriin menetelmiin siirtymisessä oleellisinta on ymmärtää, että muutos koskettaa koko organisaatiota. Jotta muutoksella saavutetaan halutut tulokset, niin prosessien, ihmisten kuin työkalujenkin on muututtava. Haastateltujen organisaatioiden edustajien mukaan ketterien menetelmien arvolupaukset ovat toteutuneet muutoksen jälkeen hyvin, mutta ne ovat tuottaneet myös haasteita ja tuoneet mukanaan paljon uutta opeteltavaa. Kaikki kolme ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että muutos on ollut organisaation toiminnan kannalta oikean suuntainen.
Haastatteluista saadun materiaalin, ja siitä tehtyjen johtopäätösten avulla opinnäytetyön toiminnallisena tuotoksena syntyi karkea opas vesiputousmallista ketteriin menetelmiin siirtymiseen. Oppaan ei ole tarkoitus olla täydellinen ohjekirja muutosohjelmaan, vaan se nostaa esiin asioita, jotka haastateltujen organisaatioiden edustajat kokivat oleellisiksi onnistuneen muutoksen takaamiseksi. Oppaassa on käytetty teoreettisena viitekehyksenä Dean Leffingwellin teosta Agile Software Requirements: Lean requirements practices for teams programs and the enterprise (2014).