Tahattoman lapsettomuuden vaikutus parisuhteeseen
Jokiranta, Roosa; Knuutinen, Laura (2015)
Jokiranta, Roosa
Knuutinen, Laura
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052610292
Tiivistelmä
Tahaton lapsettomuus on vielä tänäkin päivänä arka aihe ja koskettaa yhä useampia pariskuntia. Lapsettomuus eli infertiliteetti tarkoittaa sitä, ettei raskaus ole alkanut, vaikka yhdyntöjä olisi ollut säännöllisesti vuoden ajan. Suomessa lääketieteellistä apua lapsettomuuteen hakee vuosittain noin 3000 uutta paria. Lapsettomuus koetaan usein ensimmäisenä suurena kriisinä elämässä. Hoitohenkilökunnan on tärkeää kyetä tulkitsemaan parien yksilöllisiä tarpeita. Näin pystytään tukemaan arjessa pärjäämistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tahattoman lapsettomuuden vaikutuksia parisuhteeseen. Työn tavoitteena on kehittää hoitotyötä lapsettomuuden parissa työskentelevien keskuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen ja työhön valittiin julkaisuja 37(=n). Tiedonhaku toteutettiin käyttämällä kotimaisia ja ulkomaisia tietokantoja. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin posteri, jossa esiteltiin keskeisimmät tutkimustulokset.
Lapsettomuuden tunnetta verrataan usein rakkaan ihmisen menettämiseen, jonka aiheuttamat tuntemukset voivat olla shokki, suru, masennus, viha ja turhautuminen. Masennus on yleisin koettu psyykkinen oire lapsettomuudesta kärsivillä. Naisten unelmien särkyminen aiheuttaa suurta tuskaa varsinkin silloin, kun lapsesta on unelmoitu pitkään. Lapsettomuus vaikuttaa usein negatiivisesti parien seksuaaliseen kanssakäymiseen ja siitä voi muodostua teknillinen suoritus, jonka tavoitteena on raskauden alkaminen. Syyllisen etsiminen hedelmättömyyteen saattaa aiheuttaa negatiivisia tunteita parien välille. Suuret vastoinkäymiset kuitenkin velvoittavat pareja puhumaan toisilleen vaikeistakin asioista, mikä lähentää heitä. Lapsettomuus on itsessään hyvin stressaavaa, ja sen lisäksi paineita aiheuttavat hoitoihin liittyvät tekijät sekä läheisten odotukset. Naiset kokevat lapsettomuuden usein henkisesti raskaampana kuin miehet ja kokevat itsensä vähemmän viehättäviksi. Lapsettomat miehet saattavat aliarvioida ahdistuksen voimakkuutta ja kokevat miehisyytensä kärsivän. Lapsettomien parien psyykkinen hyvinvointi pitää huomioida paremmin käytännön hoitotyössä ja sen kehittämiseen tulee käyttää enemmän resursseja.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tahattoman lapsettomuuden vaikutuksia parisuhteeseen. Työn tavoitteena on kehittää hoitotyötä lapsettomuuden parissa työskentelevien keskuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen ja työhön valittiin julkaisuja 37(=n). Tiedonhaku toteutettiin käyttämällä kotimaisia ja ulkomaisia tietokantoja. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin posteri, jossa esiteltiin keskeisimmät tutkimustulokset.
Lapsettomuuden tunnetta verrataan usein rakkaan ihmisen menettämiseen, jonka aiheuttamat tuntemukset voivat olla shokki, suru, masennus, viha ja turhautuminen. Masennus on yleisin koettu psyykkinen oire lapsettomuudesta kärsivillä. Naisten unelmien särkyminen aiheuttaa suurta tuskaa varsinkin silloin, kun lapsesta on unelmoitu pitkään. Lapsettomuus vaikuttaa usein negatiivisesti parien seksuaaliseen kanssakäymiseen ja siitä voi muodostua teknillinen suoritus, jonka tavoitteena on raskauden alkaminen. Syyllisen etsiminen hedelmättömyyteen saattaa aiheuttaa negatiivisia tunteita parien välille. Suuret vastoinkäymiset kuitenkin velvoittavat pareja puhumaan toisilleen vaikeistakin asioista, mikä lähentää heitä. Lapsettomuus on itsessään hyvin stressaavaa, ja sen lisäksi paineita aiheuttavat hoitoihin liittyvät tekijät sekä läheisten odotukset. Naiset kokevat lapsettomuuden usein henkisesti raskaampana kuin miehet ja kokevat itsensä vähemmän viehättäviksi. Lapsettomat miehet saattavat aliarvioida ahdistuksen voimakkuutta ja kokevat miehisyytensä kärsivän. Lapsettomien parien psyykkinen hyvinvointi pitää huomioida paremmin käytännön hoitotyössä ja sen kehittämiseen tulee käyttää enemmän resursseja.