KUN PERHE ODOTTAA KEHITYSVAMMAISTA LASTA – ensitieto-opas terveydenhoitajalle
Paasimaa, Iina (2015)
Paasimaa, Iina
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510163
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miksi ja millaista tukea perhe tarvitsee ensitietolanteessa, kun perheeseen odotetaan kehitysvammaista lasta. Kerätyn tiedon pohjalta suunniteltiin, valmistettiin ja arvioitiin opas Oulun Kontinkankaan neuvolan terveydenhoitajille. Oppaan sisällöllisinä teemoina olivat asiakkaan kohtaaminen, vuorovaikutustaidot ja eettisyys. Oppaaseen tulevaan teoriatietoon liitettiin myös tietoa ensitiedon aiheuttamasta kriisistä ja sen tuomista reaktioista. Tämä tieto voi antaa terveydenhoitajalle tärkeää esiymmärrystä ilmiöstä.
Opinnäytetyön tavoite on jaettu kahteen eri osatavoitteeseen. Ensimmäisenä osatavoitteena on oppaan avulla lisätä neuvolan terveydenhoitajien osaamista tukea perheitä tilanteissa, joissa on saatu ensitieto lapsen kehitysvammaisuudesta. Toisena osatavoitteena on välillisesti hyödyttää ja tukea perheitä heidän kriisissään. Terveydenhoitajat voivat käyttää opaskirjasta konkreettisena välineenä omassa työskentelyssään, mutta perimmäinen tavoite on kuitenkin antaa tukea perheille.
Tuotteen valmistaminen eteni tuotekehityksen vaiheiden mukaisessa järjestyksessä: kehitystarpeiden tunnistaminen, ideointi, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe ja viimeistelyvaihe. Aluksi selvitettiin ne tekijät, jotka vaikuttavat opinnäytetyön valmistamiseen. Kattavan tiedonhaun tuloksena saatiin kokoon oppaaseen tulevat käytännön ohjeistukset terveydenhoitajille. Oppaan suunnitteluun kuului myös visuaalisuuden suunnitteleminen ja niihin liittyvien valintojen puntaroiminen sekä perusteleminen. Tuotekehitysvalinnat elivät koko tuotteistamisprosessin ajan. Viimeistelyvaiheessa hankittiin arviointitietoa oppaan sisällöstä, visuaalisuudesta ja käytettävyydestä neuvolan terveydenhoitajille jaettujen palautelomakkeiden avulla.
Opinnäytetyön tutkimuksellisena johtopäätöksenä oli, että oppaan sisällön avulla terveydenhoitaja voi tukea ja edistää kriisissä olevan perheen hyvinvointia. Opas ei suoraan tue perheitä, mutta siinä olevan tiedon avulla terveydenhoitajalla on enemmän valmiuksia hoitaa tällaisia perheitä. Näin opinnäytetyöllä voidaan siis nähdä terveydenhoitajan työkenttää laajempi merkitys.
Jatkotutkimusaiheina voisivat olla koulutuksen järjestäminen terveydenhoitajille oppaan sisällöllisistä asioista osaamisen edistämiseksi sekä tällaisen koulutuksen vaikutusten arvioiminen. Tärkeää olisi myös selvittää isien tuen tarpeita sikiöpoikkeavuudesta kuultaessa, sillä sitä ei ole aiemmin tutkittu toisin kuin äitien reaktioita, joita on tutkittu paljon. Erityisryhmänä ovat myös perheen muut lapset, joiden tuen tarvetta voisi tutkia. Lisäksi terveydenhoitajille voitaisiin tehdä erillinen opas perheen muiden lasten tukemisesta sikiöpoikkeavuuden tuomassa kriisitilanteessa.
Opinnäytetyön tavoite on jaettu kahteen eri osatavoitteeseen. Ensimmäisenä osatavoitteena on oppaan avulla lisätä neuvolan terveydenhoitajien osaamista tukea perheitä tilanteissa, joissa on saatu ensitieto lapsen kehitysvammaisuudesta. Toisena osatavoitteena on välillisesti hyödyttää ja tukea perheitä heidän kriisissään. Terveydenhoitajat voivat käyttää opaskirjasta konkreettisena välineenä omassa työskentelyssään, mutta perimmäinen tavoite on kuitenkin antaa tukea perheille.
Tuotteen valmistaminen eteni tuotekehityksen vaiheiden mukaisessa järjestyksessä: kehitystarpeiden tunnistaminen, ideointi, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe ja viimeistelyvaihe. Aluksi selvitettiin ne tekijät, jotka vaikuttavat opinnäytetyön valmistamiseen. Kattavan tiedonhaun tuloksena saatiin kokoon oppaaseen tulevat käytännön ohjeistukset terveydenhoitajille. Oppaan suunnitteluun kuului myös visuaalisuuden suunnitteleminen ja niihin liittyvien valintojen puntaroiminen sekä perusteleminen. Tuotekehitysvalinnat elivät koko tuotteistamisprosessin ajan. Viimeistelyvaiheessa hankittiin arviointitietoa oppaan sisällöstä, visuaalisuudesta ja käytettävyydestä neuvolan terveydenhoitajille jaettujen palautelomakkeiden avulla.
Opinnäytetyön tutkimuksellisena johtopäätöksenä oli, että oppaan sisällön avulla terveydenhoitaja voi tukea ja edistää kriisissä olevan perheen hyvinvointia. Opas ei suoraan tue perheitä, mutta siinä olevan tiedon avulla terveydenhoitajalla on enemmän valmiuksia hoitaa tällaisia perheitä. Näin opinnäytetyöllä voidaan siis nähdä terveydenhoitajan työkenttää laajempi merkitys.
Jatkotutkimusaiheina voisivat olla koulutuksen järjestäminen terveydenhoitajille oppaan sisällöllisistä asioista osaamisen edistämiseksi sekä tällaisen koulutuksen vaikutusten arvioiminen. Tärkeää olisi myös selvittää isien tuen tarpeita sikiöpoikkeavuudesta kuultaessa, sillä sitä ei ole aiemmin tutkittu toisin kuin äitien reaktioita, joita on tutkittu paljon. Erityisryhmänä ovat myös perheen muut lapset, joiden tuen tarvetta voisi tutkia. Lisäksi terveydenhoitajille voitaisiin tehdä erillinen opas perheen muiden lasten tukemisesta sikiöpoikkeavuuden tuomassa kriisitilanteessa.