Metodisk EKG-tolkning
Häggman, Frida (2015)
Häggman, Frida
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510140
Tiivistelmä
Perinteinen tapa tulkita EKG kuva on painaa mieleen morfologiset kaavat. Siitä huolimatta on eroja siinä, miten aloittelija ja asiantuntija tulkitsevat EKG:n (Bond, 2014; Breen, 2014). Aloittelija käyttää systemaattisempaa tapaa ja tulkitsee jokaisen kytkennän erikseen. Asiantuntijan tulkitseminen perustuu ensivaikutelmaan ja EKG:hen kokonaisuutena (Bond, 2012). Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia, kuinka ensihoitaja (aloittelija) tulkitsee EKG käyrät. Tarkoitus on verrata ensihoitajan menetelmää jo käytössä olevaan 6 askeleen menetelmään, sekä tutkia, käyttävätkö ensihoitajat systemaattista menetelmää, kun he tulkitsevat EKG:n. Systemaattinen menetelmä sisältää viisi kriteeriä (Bledsoe, 1991): 1) käytetään samaa menetelmää aina 2) tunnetaan eri rytmihäiriöiden ominaisuuksuudet 3) analysoidaan kuva tietyn algoritmin mukaan 4) verrataan EKG käyrää tiettyjen rytmihäiriöiden tuntomerkkeihin 5) tunnistetaan EKG käyrä tiettyjen rytmihäiriöiden tuntomerkkien perusteella. Tämän tutkimuksen tilaajana on Arcadan Patientsäkerhet och Lärocenter. Keskeiset kysymykset tässä tutkimuksessa ovat: 1) Mitkä parametrit ensihoitoopiskelijat katsovat, kun he tulkitsevat EKG:n? 2) Käyttävätkö ensihoito opiskelijat systemaattista menetelmää, kun he tulkitsevat EKG: tä? 3) Seuraavatko ensihoitoopiskelijat 6 askeleen menetelmää? Tämä opinnäytetyö seuraa Jacobsenin (2012) ja DePoy et al. (1999) kvantitatiivista menetelmää eye tracker työkalu, ”Tobii glasses” ja ”think aloud” menetelmää. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, kuinka kahdeksan ensihoito opiskelijaa, jotka suorittavat viimeistä opintovuottaan tulkitsevat EKG käyriä (yksi normaali sinusrytmi ja yksi inferiorinen sydäninfarkti). Tulos osoittaa, että tiedonantajat seuraavat systemaattisen menetelmää, kun ei ole selviä poikkeuksia, jotka näkyvät välittömästi, esim. poikkeuksia ST kerroksissa. Voidaan todeta, että ensihoito-opiskelijat eivät käytä 6 askeleen menetelmää. He käyttävät sekoitusta tarkemmasta algoritmista, jota kardiologit yleensä käyttävät (Schwieler, 2011), ja 6 askeleen menetelmästä. Eri osaalueet kuten aikaisemmat tutkimukset, teoreettinen tausta ja tämän työn tulos selittävät ne kysymykset synteesissä, joka sisältää kokonaiskuvan ja tulkinnan ymmärryksen.