Kohti tunteita - Kohti virtaavuutta : Kuinka voi päästä lähemmäksi itseä, tunteita
Manninen, Anna (2015)
Manninen, Anna
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510122
Tiivistelmä
Tunneyhteydellä on valtava merkitys koko elämäämme ja myös musiikilliseen ilmaisuumme. Jos emme muusikkoina ole yhteydessä tunteisiimme, musiikkimme on persoonatonta ja vailla merkitystä. Niin muusikoilla kuin kaikilla muillakin ihmisillä voi olla monenlaisia ongelmia tunne-elämän kanssa: ihmiset oireilevat eri tavoin muun muassa masentumalla, ahdistumalla ja kamppailemalla huonon itsetunnon kanssa. Olemme vieraantuneet itsestämme ja tunteistamme. Tunne-elämän ongelmat hankaloittavat ihmissuhteita, kuten opettaja-oppilassuhdetta sekä ylipäätään elämäämme ja musisointia.
Päälähteenäni käytän psykologisen vyöhyketerapeutti Antti Pietiläisen Tunne-antitunne-perimä-kirjaa. Tämän kirjan pohjalta on laadittu tunneliikunta-ohjeet, jotka esittelen kohdassa 4.3. Toinen merkittävä lähde on psykoterapeutti Alice Millerin Lahjakkaan lapsen draama. Myös Tommy Hellstenin kirjat Virtahepo olohuoneessa ja Elämän lapsi ovat keskeisessä asemassa työssäni. Lisäksi olen saanut keskustella hengitysterapeutti lehtori Maija Laurin kanssa aiheesta hengitys.
Työni tavoitteena on herätellä lukijaa pohtimaan omaa elämäänsä ja torjuttuja tunteitaan. Tarkoitukseni ei ole puhua pois tunne-elämän ongelmia vaan nimenomaan antaa sysäys henkilökohtaiselle tunneprosessille. Haluan rohkaista lukijaa kohtaamaan menneisyytensä ja omat tunnetraumansa. Työn kohteena ovat erityisesti musiikinopiskelija ja muusikot, jotka kamppailevat tunne-elämän ongelmien kanssa, ovat hukassa itsensä ja tunteidensa kanssa.
Opinnäytetyössäni esittelen käsitteet tunne, antitunne, tunneyhteys sekä myös tunnelukko. Toisessa luvussa selvitän tunneyhteydettömyyden syitä: miten menneisyys ja merkittävät ihmissuhteet vaikuttavat tunneyhteyteemme. Kolmannessa luvussa tutkin, kuinka pääsemme lähemmäksi tunteitamme. Tässä luvussa kerron, miten meidän olisi hyvä luopua järjen ylivallasta ja annettava tunteiden puhua omaa kieltään. Selvitän myös, kuinka tunneprosessi etenee tunnistamisen ja läpielämisen kautta ymmärtämiseen. Esittelen myös sisäinen lapsi-käsitteen sekä selvitän, kuinka tunnelukoista on mahdollista vapautua. Tutkin myös sitä, miten musiikki ja liikkuminen vaikuttavat tunteisiimme.
Neljännessä luvussa on työni päätavoite. Olen koonnut konkreettisia keinoja tunneyhteyden saavuttamiseen sekä menneisyyden tunnetraumoista vapautumiseen. Näitä ovat muun muassa hengitys, tunnetaideterapia, tunneliikunta, somatic pilates sekä myös parantava kirjoittaminen.
Päälähteenäni käytän psykologisen vyöhyketerapeutti Antti Pietiläisen Tunne-antitunne-perimä-kirjaa. Tämän kirjan pohjalta on laadittu tunneliikunta-ohjeet, jotka esittelen kohdassa 4.3. Toinen merkittävä lähde on psykoterapeutti Alice Millerin Lahjakkaan lapsen draama. Myös Tommy Hellstenin kirjat Virtahepo olohuoneessa ja Elämän lapsi ovat keskeisessä asemassa työssäni. Lisäksi olen saanut keskustella hengitysterapeutti lehtori Maija Laurin kanssa aiheesta hengitys.
Työni tavoitteena on herätellä lukijaa pohtimaan omaa elämäänsä ja torjuttuja tunteitaan. Tarkoitukseni ei ole puhua pois tunne-elämän ongelmia vaan nimenomaan antaa sysäys henkilökohtaiselle tunneprosessille. Haluan rohkaista lukijaa kohtaamaan menneisyytensä ja omat tunnetraumansa. Työn kohteena ovat erityisesti musiikinopiskelija ja muusikot, jotka kamppailevat tunne-elämän ongelmien kanssa, ovat hukassa itsensä ja tunteidensa kanssa.
Opinnäytetyössäni esittelen käsitteet tunne, antitunne, tunneyhteys sekä myös tunnelukko. Toisessa luvussa selvitän tunneyhteydettömyyden syitä: miten menneisyys ja merkittävät ihmissuhteet vaikuttavat tunneyhteyteemme. Kolmannessa luvussa tutkin, kuinka pääsemme lähemmäksi tunteitamme. Tässä luvussa kerron, miten meidän olisi hyvä luopua järjen ylivallasta ja annettava tunteiden puhua omaa kieltään. Selvitän myös, kuinka tunneprosessi etenee tunnistamisen ja läpielämisen kautta ymmärtämiseen. Esittelen myös sisäinen lapsi-käsitteen sekä selvitän, kuinka tunnelukoista on mahdollista vapautua. Tutkin myös sitä, miten musiikki ja liikkuminen vaikuttavat tunteisiimme.
Neljännessä luvussa on työni päätavoite. Olen koonnut konkreettisia keinoja tunneyhteyden saavuttamiseen sekä menneisyyden tunnetraumoista vapautumiseen. Näitä ovat muun muassa hengitys, tunnetaideterapia, tunneliikunta, somatic pilates sekä myös parantava kirjoittaminen.