Jäte- ja huleveden tarkastuskaivojen saneerausmenetelmät
Kallio, Joel (2015)
Kallio, Joel
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510024
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä jäte- ja huleveden tarkastuskaivojen saneerausmenetelmiin, jotka toteutetaan mahdollisimman vähin kaivutöin. Työ toteutettiin yhdessä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa.
Viemärikaivojen saneerauksella pystytään lisäämään kaivojen käyttöikää ja parantamaan viemäriverkoston toimivuutta. Työssä tarkastellaan taustatietona erilaisia tarkastuskaivoja ja niiden kunnon määrittelemiseen liittyviä menetelmiä. Lisäksi perehdytään kaivoihin liittyviin yleisiin vikoihin ja ongelmiin. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös viemärikaivojen saneeraushanketta ja sen työvaiheita. Opinnäytetyön aineisto on koottu alan kirjallisuudesta, eri valmistajien julkaisemista materiaaleista ja työpaikalla tehdyistä haastatteluista.
Työn tuloksena saatiin selville, että jatkossa jäte- ja huleveden tarkastuskaivojen saneeraushankkeissa tulee kiinnittää erityisesti huomiota lähtötietojen ajantasaisuuteen. Tällöin vältytään vanhentuneiden lähtötietojen aiheuttamilta ongelmilta toteutusvaiheessa, kuten lisä- ja muutostyökustannuksilta.
Viemärikaivojen saneerauksella pystytään lisäämään kaivojen käyttöikää ja parantamaan viemäriverkoston toimivuutta. Työssä tarkastellaan taustatietona erilaisia tarkastuskaivoja ja niiden kunnon määrittelemiseen liittyviä menetelmiä. Lisäksi perehdytään kaivoihin liittyviin yleisiin vikoihin ja ongelmiin. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös viemärikaivojen saneeraushanketta ja sen työvaiheita. Opinnäytetyön aineisto on koottu alan kirjallisuudesta, eri valmistajien julkaisemista materiaaleista ja työpaikalla tehdyistä haastatteluista.
Työn tuloksena saatiin selville, että jatkossa jäte- ja huleveden tarkastuskaivojen saneeraushankkeissa tulee kiinnittää erityisesti huomiota lähtötietojen ajantasaisuuteen. Tällöin vältytään vanhentuneiden lähtötietojen aiheuttamilta ongelmilta toteutusvaiheessa, kuten lisä- ja muutostyökustannuksilta.