Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen kartoitusta Tanskassa, Tutkimustietoa 5 Stars -projektille
Vuori, Annastiina (2015)
Vuori, Annastiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052510001
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on yksi 5 Stars –projektin teettämistä, sairaanhoitajan osaamisen tasoa kartoittavista tutkimuksista. 5 Stars partnership on Nordplus Horizontal 2013 –hankkeen rahoittama, alueelliseen kehittämistyöhön ja sairaanhoitajan koulutukseen pedagogista toimintamallia ajava hanke. Tavoitteena projektilla on yhteistyökumppanimaiden, Suomen, Tanskan ja Latvian, kanssa yhtenäisten ja yleisten kompetenssien kehittäminen yhteistyöverkoston ammattikorkeakouluihin.
Työn tavoitteena oli kartoittaa sairaanhoitajien ammatillisen osaamisen ylläpidon ja edistämisen sekä kehittämistyöhön osallistumisen mahdollisuuksia Tanskassa, Lillebæltin sairaaloiden eri yksiköissä. Lisäksi haluttiin tarkastella sairaanhoitajien osaamista terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöön liittyen. Tavoitteena oli kerätä tietoa 5 Stars –projektille, joka voi käyttää tuloksia kompetenssien kehittämistyössä. Lisäksi tavoitteena oli tuoda esiin mahdollisia kehittämiskohteita hoitohenkilöstön ammattitaidon ylläpidon ja edistämisen, kehittämisosaamisen ja sähköisten palveluiden käytön osaamisen alueilta.
Työ on valmiin aineiston pohjalta laadittu aineistoanalyysi. Työssä käytetty aineisto koostuu Tanskan Lillebælt -sairaaloiden, eri yksiköiden hoitohenkilökunnalle esitetystä sähköisestä kyselystä. Käytetty kysely on rakennettu eurooppalaisen, tutkintojen yhteisen viitekehyksen (EQF), tason 6 pohjalta. Työn teoreettinen viitekehys rakentuu sairaanhoitajan ammatillisesta osaamisesta, kansainvälisesti sekä kansallisesti määritellyistä sairaanhoitajan ammattitaitoa määrittävistä kompetensseista, näyttöön perustuvasta hoitotyöstä, sekä hoitotyön sähköisiin palveluihin liittyvästä teoriatiedosta.
Tuloksissa todettiin, että kaikissa kyselyyn vastanneissa yksiköissä hoitotyön käytäntöjen kehittämistä pidettiin tärkeänä. Kokemukset hoitotyön käytäntöjen kehittämisen mahdollisuuksista kuitenkin vaihtelivat ja kehittämisosaamisen ylläpidon mahdollistavia puitteita pidettiin puutteellisina. Saatujen vastausten perusteella kehittämistyö tehdään työyksiköissä aina potilaan parhaaksi ja hoitohenkilökunta kokee voivansa kehittää käytännön hoitotyötä siten, että potilas hyötyy siitä. Kehittämistyön koettiin kuuluvan koko työyhteisölle ja myös opiskelijoiden osallistumista kehittämistyöhön pidettiin tärkeänä. Sairaanhoitajien osaaminen koettiin vahvimmaksi oman yksikön hoitotyötä koskevan tieteellisen tekstin lukemisessa sekä arvioinnissa ja heikoimmaksi kehittämistyön johtamiseen tarvittavien taitojen kohdalla.
Saatujen vastausten perusteella voidaan havaituiksi kehittämiskohteiksi nostaa henkilökunnan lisäkouluttautumisen mahdollisuuksien lisääminen sekä kehittämistyöhön vaadittavien puitteiden parantaminen. Tutkimuksen avulla ei saatu riittävää tietoa sairaanhoitajien sähköisten palveluiden käyttöön liittyvästä osaamisesta. Jatkotutkimusaiheeksi esitettiinkin kattavampaa, ainoastaan sähköisten palveluiden käyttöön keskittyvää tutkimusta.
Työn tavoitteena oli kartoittaa sairaanhoitajien ammatillisen osaamisen ylläpidon ja edistämisen sekä kehittämistyöhön osallistumisen mahdollisuuksia Tanskassa, Lillebæltin sairaaloiden eri yksiköissä. Lisäksi haluttiin tarkastella sairaanhoitajien osaamista terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöön liittyen. Tavoitteena oli kerätä tietoa 5 Stars –projektille, joka voi käyttää tuloksia kompetenssien kehittämistyössä. Lisäksi tavoitteena oli tuoda esiin mahdollisia kehittämiskohteita hoitohenkilöstön ammattitaidon ylläpidon ja edistämisen, kehittämisosaamisen ja sähköisten palveluiden käytön osaamisen alueilta.
Työ on valmiin aineiston pohjalta laadittu aineistoanalyysi. Työssä käytetty aineisto koostuu Tanskan Lillebælt -sairaaloiden, eri yksiköiden hoitohenkilökunnalle esitetystä sähköisestä kyselystä. Käytetty kysely on rakennettu eurooppalaisen, tutkintojen yhteisen viitekehyksen (EQF), tason 6 pohjalta. Työn teoreettinen viitekehys rakentuu sairaanhoitajan ammatillisesta osaamisesta, kansainvälisesti sekä kansallisesti määritellyistä sairaanhoitajan ammattitaitoa määrittävistä kompetensseista, näyttöön perustuvasta hoitotyöstä, sekä hoitotyön sähköisiin palveluihin liittyvästä teoriatiedosta.
Tuloksissa todettiin, että kaikissa kyselyyn vastanneissa yksiköissä hoitotyön käytäntöjen kehittämistä pidettiin tärkeänä. Kokemukset hoitotyön käytäntöjen kehittämisen mahdollisuuksista kuitenkin vaihtelivat ja kehittämisosaamisen ylläpidon mahdollistavia puitteita pidettiin puutteellisina. Saatujen vastausten perusteella kehittämistyö tehdään työyksiköissä aina potilaan parhaaksi ja hoitohenkilökunta kokee voivansa kehittää käytännön hoitotyötä siten, että potilas hyötyy siitä. Kehittämistyön koettiin kuuluvan koko työyhteisölle ja myös opiskelijoiden osallistumista kehittämistyöhön pidettiin tärkeänä. Sairaanhoitajien osaaminen koettiin vahvimmaksi oman yksikön hoitotyötä koskevan tieteellisen tekstin lukemisessa sekä arvioinnissa ja heikoimmaksi kehittämistyön johtamiseen tarvittavien taitojen kohdalla.
Saatujen vastausten perusteella voidaan havaituiksi kehittämiskohteiksi nostaa henkilökunnan lisäkouluttautumisen mahdollisuuksien lisääminen sekä kehittämistyöhön vaadittavien puitteiden parantaminen. Tutkimuksen avulla ei saatu riittävää tietoa sairaanhoitajien sähköisten palveluiden käyttöön liittyvästä osaamisesta. Jatkotutkimusaiheeksi esitettiinkin kattavampaa, ainoastaan sähköisten palveluiden käyttöön keskittyvää tutkimusta.