The quality and quantity of waste collected in a pipeline-based waste collection system : case Jätkäsaari and case Kalasatama
Harju, Inna (2015)
Harju, Inna
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229714
Tiivistelmä
Euroopan unioni ohjaa Suomea ja muita jäsenvaltioitaan kohti resurssitehokasta Eurooppaa, jossa kierrätys on optimoitu. Suuri osa yhdyskuntajätteestä on ollut tähän saakka sekajätettä, joka on päätynyt kaatopaikoille.
EU:n jätelainsäädäntö, joka saatettiin osaksi Suomen jätelainsäädäntöä vuonna 2012, alistaa kaikki toimet, joista syntyy jätettä jätehuollon hierarkiaan: ensisijaisesti tulee välttää jätteen synty ja jos jätettä syntyy, se on valmistettava uudelleenkäyttöä varten. Mikäli uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, jäte tulee kierrättää materiaalina tai hyödyntää muuten, esim. energiana. Vasta siinä vaiheessa kun jätteen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa, se voidaan sijoittaa kaatopaikalle.
Kierrätyksessä ja jätteenkeräyksen kehityksessä on tilaa parannuksille. Varteenotettavana vaihtoehtona perinteiselle jätteenkeräykselle on jätteiden putkikeräysjärjestelmä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa jätteen laadusta ja määrästä Helsingin Jätkäsaaren ja Kalasataman alueilla, joissa jäte pääsääntöisesti kerätään jätteen putkikeräysjärjestelmällä, ja verrata jätteen putkikeräysjärjestelmää perinteiseen jätteenkeruuseen. Lisäksi tässä työssä kartoitetaan alueiden asukkaiden lajittelutehokkuutta ja heidän kokemuksiaan järjestelmästä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pääasiassa yhdyskuntajätettä, jota syntyy kotitalouksista. Jätteen putkikeräysjärjestelmällä kerätään sekajätettä, biojätettä, paperia ja kartonkia. Lisäksi muita jätejakeita, kuten lasia, metallia, suurta sekajätettä ja suurta pahvia, kerätään kierrätyshuoneissa.
Tämän tutkimuksen on tilannut Procofin Oy jätteen putkikeräyksen ja tehokkaan jätehuollon suunnittelun tueksi, sekä materiaalitehokkuuden ja jätekonsultoinnin kehittämiseksi. Tässä tutkimuksessa kerätyt tiedot auttavat parantamaan ekotehokkuutta Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa sekä tulevilla alueilla, joihin suunnitellaan jätteen putkikeräysjärjestelmiä.
EU:n jätelainsäädäntö, joka saatettiin osaksi Suomen jätelainsäädäntöä vuonna 2012, alistaa kaikki toimet, joista syntyy jätettä jätehuollon hierarkiaan: ensisijaisesti tulee välttää jätteen synty ja jos jätettä syntyy, se on valmistettava uudelleenkäyttöä varten. Mikäli uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, jäte tulee kierrättää materiaalina tai hyödyntää muuten, esim. energiana. Vasta siinä vaiheessa kun jätteen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa, se voidaan sijoittaa kaatopaikalle.
Kierrätyksessä ja jätteenkeräyksen kehityksessä on tilaa parannuksille. Varteenotettavana vaihtoehtona perinteiselle jätteenkeräykselle on jätteiden putkikeräysjärjestelmä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa jätteen laadusta ja määrästä Helsingin Jätkäsaaren ja Kalasataman alueilla, joissa jäte pääsääntöisesti kerätään jätteen putkikeräysjärjestelmällä, ja verrata jätteen putkikeräysjärjestelmää perinteiseen jätteenkeruuseen. Lisäksi tässä työssä kartoitetaan alueiden asukkaiden lajittelutehokkuutta ja heidän kokemuksiaan järjestelmästä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pääasiassa yhdyskuntajätettä, jota syntyy kotitalouksista. Jätteen putkikeräysjärjestelmällä kerätään sekajätettä, biojätettä, paperia ja kartonkia. Lisäksi muita jätejakeita, kuten lasia, metallia, suurta sekajätettä ja suurta pahvia, kerätään kierrätyshuoneissa.
Tämän tutkimuksen on tilannut Procofin Oy jätteen putkikeräyksen ja tehokkaan jätehuollon suunnittelun tueksi, sekä materiaalitehokkuuden ja jätekonsultoinnin kehittämiseksi. Tässä tutkimuksessa kerätyt tiedot auttavat parantamaan ekotehokkuutta Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa sekä tulevilla alueilla, joihin suunnitellaan jätteen putkikeräysjärjestelmiä.