Tekstin taide : Näytelmän ja elokuvan kirjoittamisen erot ja yhtäläisyydet
Airisniemi, Marjo (2015)
Airisniemi, Marjo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505229649
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia näytelmän ja elokuvan kirjoittamisen erityispiirteitä, niiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Sekä näytelmä että elokuva ovat lähtöisin draamasta, yhdestä kirjallisuuden päälajeista. Näytelmää ja elokuvaa yhdistää paitsi perinne, myös tekstin esittämisen tapa, jossa tekstiaines jakautuu tyypillisesti dialogiin ja parenteeseihin. Opinnäytetyössä tutkittiin sitä, millaisia eroja esitysmuoto, elokuva tai teatteriesitys, sekä niihin liittyvät konventiot tuovat kirjoittamisprosessiin.
Opinnäytetyössä hylättiin tietoisesti moninaista painolastia kantava draaman käsite. Työssä puhuttiin draaman sijaan näytelmästä ja elokuvasta, dramaatikon tai draaman kirjoittajan sijaan näytelmäkirjailijasta ja elokuvakäsikirjoittajasta. Myös tekstidramaturgian, eli tekstimateriaalin järjestämisen käsite nähtiin draamasta irtautuneena.
Opinnäytetyön pääpaino oli näytelmäkirjailijuudessa ja elokuvakäsikirjoittajana toimimisessa Suomessa 2010-luvulla. Työssä keskityttiin tekstin kirjoittamisen prosesseihin, mutta ei sivuutettu esitystoteutusta, johon näytelmä tai elokuva tyypillisesti tähtää. Alan kotimaiseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen, seminaareihin sekä julkiseen keskusteluun pohjautuvaa opinnäytetyötä varten haastateltiin kahta suomalaista näytelmäkirjailijaa, kahta elokuvakäsikirjoittajaa sekä yhtä kirjailija-esitysdramaturgia.
Kirjoittamisen prosessit eivät ole selvärajaisia, mutta tutkimustuloksena voitiin todeta, että suomalainen nykynäytelmä on kirjallisesti vapaa laji. Samaan aikaan perinteestään ammentava ja uudistumishaluinen näytelmä tähtää esitykseksi, mutta on samaan aikaan itsenäinen, kirjallinen teos, jossa kieli ja muoto synnyttävät toisiaan. Elokuvakäsikirjoittaminen on dramaturgian taidetta. Vaikka käsikirjoittajan teksti on dialogia lukuun ottamatta kaunokirjallisen sijaan suorasanaista, työ on kirjallista. Käsikirjoittajan taide on dramaturgiassa, fiktiivisen maailman orkestroinnissa. Maailma luodaan rivien väliin.
Aineistosta keskeiseksi näytelmäkirjailijan ja käsikirjoittajan työhön liittyväksi asiaksi todettiin yhteistyö kirjoittajakollegojen tai tekstidramaturgien sekä ohjaajien ja omien yhteisöjen kanssa. Vaikka tekstiin tähtäävä luova prosessi tapahtuu kirjoittajan ja tekstin välillä, hän ei ole työssään yksin. Voitiinkin todeta, että yhteisölliselle prosessille on hedelmällistä, jos näytelmäkirjailija tai elokuvakäsikirjoittaja pääsee kiinnostuksensa mukaan edelleen työstämään tekstiään näyttelijöiden lukuharjoitusten ja muun toteuttavan prosessin aikana tekstin pois luovuttamisen sijaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena on toimia osana teatterin ja elokuvan avointa lähdekoodia, tiedon ja havaintojen jakajana kaikille taiteista kiinnostuneille.
Opinnäytetyössä hylättiin tietoisesti moninaista painolastia kantava draaman käsite. Työssä puhuttiin draaman sijaan näytelmästä ja elokuvasta, dramaatikon tai draaman kirjoittajan sijaan näytelmäkirjailijasta ja elokuvakäsikirjoittajasta. Myös tekstidramaturgian, eli tekstimateriaalin järjestämisen käsite nähtiin draamasta irtautuneena.
Opinnäytetyön pääpaino oli näytelmäkirjailijuudessa ja elokuvakäsikirjoittajana toimimisessa Suomessa 2010-luvulla. Työssä keskityttiin tekstin kirjoittamisen prosesseihin, mutta ei sivuutettu esitystoteutusta, johon näytelmä tai elokuva tyypillisesti tähtää. Alan kotimaiseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen, seminaareihin sekä julkiseen keskusteluun pohjautuvaa opinnäytetyötä varten haastateltiin kahta suomalaista näytelmäkirjailijaa, kahta elokuvakäsikirjoittajaa sekä yhtä kirjailija-esitysdramaturgia.
Kirjoittamisen prosessit eivät ole selvärajaisia, mutta tutkimustuloksena voitiin todeta, että suomalainen nykynäytelmä on kirjallisesti vapaa laji. Samaan aikaan perinteestään ammentava ja uudistumishaluinen näytelmä tähtää esitykseksi, mutta on samaan aikaan itsenäinen, kirjallinen teos, jossa kieli ja muoto synnyttävät toisiaan. Elokuvakäsikirjoittaminen on dramaturgian taidetta. Vaikka käsikirjoittajan teksti on dialogia lukuun ottamatta kaunokirjallisen sijaan suorasanaista, työ on kirjallista. Käsikirjoittajan taide on dramaturgiassa, fiktiivisen maailman orkestroinnissa. Maailma luodaan rivien väliin.
Aineistosta keskeiseksi näytelmäkirjailijan ja käsikirjoittajan työhön liittyväksi asiaksi todettiin yhteistyö kirjoittajakollegojen tai tekstidramaturgien sekä ohjaajien ja omien yhteisöjen kanssa. Vaikka tekstiin tähtäävä luova prosessi tapahtuu kirjoittajan ja tekstin välillä, hän ei ole työssään yksin. Voitiinkin todeta, että yhteisölliselle prosessille on hedelmällistä, jos näytelmäkirjailija tai elokuvakäsikirjoittaja pääsee kiinnostuksensa mukaan edelleen työstämään tekstiään näyttelijöiden lukuharjoitusten ja muun toteuttavan prosessin aikana tekstin pois luovuttamisen sijaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena on toimia osana teatterin ja elokuvan avointa lähdekoodia, tiedon ja havaintojen jakajana kaikille taiteista kiinnostuneille.