Työnantajalähtöiset työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Tutkimus Metropolian liiketalouden opiskelijoille.
Aalisto, Eeva (2015)
Aalisto, Eeva
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209252
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä työnantajalähtöisiä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat arvostavat. Esimerkiksi kokevatko vastaajat työnantajan järjestämät työhyvinvointikyselyt tärkeimmäksi työhyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi vai onko joustava työaika heille hyvinvoinnin kannalta tärkeämpää? Tutkimuksen kohderyhmä koostui vain päivätoteutuksen opiskelijoista, sillä monimuotototeutuksen opiskelijat jätettiin tarkoituksen mukaisesti tutkimuksen otannasta kokonaan pois.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja se toteutettiin sähköisellä e-lomakkeella. Kyselylomakkeen kysymykset ryhmiteltiin Työhyvinvoinnin portaat-mallia mukaillen viiteen osioon: terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus sekä osaaminen. Kunkin osion alla on lueteltu 5–6 työnantajalähtöistä työhyvinvointiin vaikuttavaa tekijää, joista kullekin oli mahdollista antaa pisteitä välillä 1–4 sen mukaan, kuinka tärkeäksi vas-taaja kyseisen tekijän kokee. Mitä suuremman pistemäärän vastaaja antoi, sitä tärkeämpi ominaisuus vastaajalle oli.
Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, joten oli vaikeaa nostaa vain yhtä tekijää ylitse muiden. Tämän vuoksi tutkimustuloksissa ei tullut suuria tai selkeitä eroja ero työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden välillä. Kuitenkin tutkimustulosten perusteella voitiin nimetä jokaisen kyselomakkeen osion tärkeimmäksi koettu työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Nämä tekijät olivat joustava työaika, perehdyttäminen, tiimikokoukset, palkitsemisjärjestelmät ja työnantajan tarjoama koulutus.
Omalta osaltaan ihminen pystyy itse vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa, mutta työhyvinvoinnissa joissain asioissa ja tilanteissa työntekijä tarvitsee työnantajan apua, mihin jo Suomen lakikin työnantajaa velvoittaa. Esimerkiksi työnantajan vastuulla oleva perehdyttäminen olikin tässä tutkimuksessa korkeimman keskiarvon saanut työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Perehdyttämisellä on suuri vaikutus sekä henkiseen että fyysiseen turvallisuuteen, ja sen avulla työntekijä oppii tuntemaan työyhteisönsä, sen toiminta-ajatuksen, vision, liikeidean sekä arvot ja tavat.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja se toteutettiin sähköisellä e-lomakkeella. Kyselylomakkeen kysymykset ryhmiteltiin Työhyvinvoinnin portaat-mallia mukaillen viiteen osioon: terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus sekä osaaminen. Kunkin osion alla on lueteltu 5–6 työnantajalähtöistä työhyvinvointiin vaikuttavaa tekijää, joista kullekin oli mahdollista antaa pisteitä välillä 1–4 sen mukaan, kuinka tärkeäksi vas-taaja kyseisen tekijän kokee. Mitä suuremman pistemäärän vastaaja antoi, sitä tärkeämpi ominaisuus vastaajalle oli.
Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, joten oli vaikeaa nostaa vain yhtä tekijää ylitse muiden. Tämän vuoksi tutkimustuloksissa ei tullut suuria tai selkeitä eroja ero työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden välillä. Kuitenkin tutkimustulosten perusteella voitiin nimetä jokaisen kyselomakkeen osion tärkeimmäksi koettu työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Nämä tekijät olivat joustava työaika, perehdyttäminen, tiimikokoukset, palkitsemisjärjestelmät ja työnantajan tarjoama koulutus.
Omalta osaltaan ihminen pystyy itse vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa, mutta työhyvinvoinnissa joissain asioissa ja tilanteissa työntekijä tarvitsee työnantajan apua, mihin jo Suomen lakikin työnantajaa velvoittaa. Esimerkiksi työnantajan vastuulla oleva perehdyttäminen olikin tässä tutkimuksessa korkeimman keskiarvon saanut työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Perehdyttämisellä on suuri vaikutus sekä henkiseen että fyysiseen turvallisuuteen, ja sen avulla työntekijä oppii tuntemaan työyhteisönsä, sen toiminta-ajatuksen, vision, liikeidean sekä arvot ja tavat.