Audiovisuaalisen aineiston digitaalinen arkistointi : digitoinnin haasteet ja mahdollisuudet
Sauri, Sampo (2015)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209084
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää audiovisuaalisen arkistoimisen keinoja ja arkistojen digitalisoimisen hyötyjä ja haittoja sekä avata digitalisoinnin takana olevia syitä. Työssä keskitytään pääosin Yleisradion ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVI) arkistoihin ja digitointihankkeisiin, vaikka arkistointia tehdään jossain määrin myös muissa tv- ja tuotantoyhtiöissä.
Työ pohjaa Ylen ja KAVIn arkistoasiantuntijoiden haastatteluihin ja audiovisuaalisen aineiston digitointia käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda kokonaiskuva digitaalisen arkistoinnin toteuttamisesta ja valottaa siihen liittyviä hyötyjä ja haasteita.
Yksi suurimmista digitaalisen arkistoinnin ongelmista on alkuperäisen aineiston säilyvyydessä. Eri formaatteja on useita kymmeniä ja aineisto voi olla kärsinyttä, ja sopivan toistimen löytäminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Vaikka aineiston voisikin muuntaa digitaalisiksi tiedostoiksi, ei ole takuuvarmaa keinoa niiden toistamiseksi edes lähitulevaisuudessa. Digitaaliset arkistot vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja varmuuskopiointia, puhumattakaan digitaalisuuden tuomista lisäkustannuksista.
Digitoinnin hyvät puolet liittyvät avoimuuden ja avoimen datan periaatteiden yleistymiseen yhteiskunnassa yhdistettynä digitaalisuuden mahdollistamaan saavutettavuuteen. Digitaaliset palvelut voivat mahdollistaa uusia palveluita ja sovelluksia.
Aihe on erittäin tärkeä juuri nyt, kun 1980- ja 1990-luvuilla suositut magneettinauhat näyttävät hapertumisen merkkejä ja digitoimisprosessi on jo pitkällä. Yle arvioi että arkistot on saatu digitoitua 2020-luvulla.
Työ pohjaa Ylen ja KAVIn arkistoasiantuntijoiden haastatteluihin ja audiovisuaalisen aineiston digitointia käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda kokonaiskuva digitaalisen arkistoinnin toteuttamisesta ja valottaa siihen liittyviä hyötyjä ja haasteita.
Yksi suurimmista digitaalisen arkistoinnin ongelmista on alkuperäisen aineiston säilyvyydessä. Eri formaatteja on useita kymmeniä ja aineisto voi olla kärsinyttä, ja sopivan toistimen löytäminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Vaikka aineiston voisikin muuntaa digitaalisiksi tiedostoiksi, ei ole takuuvarmaa keinoa niiden toistamiseksi edes lähitulevaisuudessa. Digitaaliset arkistot vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja varmuuskopiointia, puhumattakaan digitaalisuuden tuomista lisäkustannuksista.
Digitoinnin hyvät puolet liittyvät avoimuuden ja avoimen datan periaatteiden yleistymiseen yhteiskunnassa yhdistettynä digitaalisuuden mahdollistamaan saavutettavuuteen. Digitaaliset palvelut voivat mahdollistaa uusia palveluita ja sovelluksia.
Aihe on erittäin tärkeä juuri nyt, kun 1980- ja 1990-luvuilla suositut magneettinauhat näyttävät hapertumisen merkkejä ja digitoimisprosessi on jo pitkällä. Yle arvioi että arkistot on saatu digitoitua 2020-luvulla.