Nuorten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ryhmämuotoisen toimintaterapian avulla Vamoksessa
Lumitsalo, Nadja; Vaaja, Helena (2015)
Lumitsalo, Nadja
Vaaja, Helena
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209081
Tiivistelmä
Laadullinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen kanssa. Vamos on nuorille suunnattu palvelukokonaisuus, jonka tavoitteena on tukea nuorten työ- ja toimintakykyä. Opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin viiden kerran toimintaterapiaryhmä, johon osallistui viisi vapaaehtoista nuorta Vamoksesta. Suunnittelussa viitekehyksinä käytettiin Linda Finlayn teoriaa ryhmistä, Cole’s seven steps – mallia sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvää teoriatietoa. Ryhmän tavoitteena oli vahvistaa osallistujien sosiaalisia vuorovaikutustaitoja toiminnallisten menetelmien ja keskustelun avulla. Ryhmän teemoja olivat sosiaaliset vuorovaikutustaidot, itsetuntemus, yksinäisyys ja jännittäminen. Teemat suunniteltiin yhdessä Vamoksen ja ryhmän osallistujien kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia millaisia kokemuksia nuoret saavat sosiaalisia vuorovaikutustaitoja vahvistavasta ryhmästä, ja millaisia terapeuttisia tekijöitä ryhmässä ilmeni. Tarkoitus oli myös pohtia, millä tavoin tämän kaltainen ryhmätoiminta voisi auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.
Aineistonkeruumenetelmänä toimi kyselylomake, jonka osallistujat täyttivät ryhmän viimeisen kerran jälkeen. Vastaukset luokiteltiin ensin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jolla tutkittiin nuorten kokemuksia ryhmästä. Teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla tutkittiin mitä terapeuttisia tekijöitä vastausten perusteella ryhmän aikana on mahdollisesti ilmennyt. Teoriana käytettiin Yalomin teoriaa ryhmän 11 terapeuttisesta tekijästä.
Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tulokset kokemuksista jakautuivat neljään osaan: kokemukset itsetuntemuksen lisääntymisestä, negatiiviset tunnekokemukset, kokemukset toiminnasta ja kokemukset osallistumisesta. Kyselylomakkeiden vastausten teorialähtöisen sisällönanalyysin perusteella terapeuttisia tekijöitä ryhmän aikana esiintyi viittä. Näitä olivat sosiaalisten taitojen kehittyminen, toivon herättäminen, ihmissuhdetaitojen kehittyminen, mallioppiminen ja tiedon jakaminen.
Tulosten perusteella osallistujien itsetuntemus lisääntyi ja he tunnistivat itsessään vahvuuksia ja heikkouksia. He olivat myös päässeet harjoittelemaan sosiaalisia taitojaan ryhmässä omasta jännityksestä huolimatta. Tulkintamme perusteella voidaan myös sanoa, että tämän kaltainen ryhmätoiminta mahdollisesti sopisi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.
Aineistonkeruumenetelmänä toimi kyselylomake, jonka osallistujat täyttivät ryhmän viimeisen kerran jälkeen. Vastaukset luokiteltiin ensin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jolla tutkittiin nuorten kokemuksia ryhmästä. Teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla tutkittiin mitä terapeuttisia tekijöitä vastausten perusteella ryhmän aikana on mahdollisesti ilmennyt. Teoriana käytettiin Yalomin teoriaa ryhmän 11 terapeuttisesta tekijästä.
Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tulokset kokemuksista jakautuivat neljään osaan: kokemukset itsetuntemuksen lisääntymisestä, negatiiviset tunnekokemukset, kokemukset toiminnasta ja kokemukset osallistumisesta. Kyselylomakkeiden vastausten teorialähtöisen sisällönanalyysin perusteella terapeuttisia tekijöitä ryhmän aikana esiintyi viittä. Näitä olivat sosiaalisten taitojen kehittyminen, toivon herättäminen, ihmissuhdetaitojen kehittyminen, mallioppiminen ja tiedon jakaminen.
Tulosten perusteella osallistujien itsetuntemus lisääntyi ja he tunnistivat itsessään vahvuuksia ja heikkouksia. He olivat myös päässeet harjoittelemaan sosiaalisia taitojaan ryhmässä omasta jännityksestä huolimatta. Tulkintamme perusteella voidaan myös sanoa, että tämän kaltainen ryhmätoiminta mahdollisesti sopisi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.