Immunodiagnostisen tuotteen loppukäsittelyvaiheen karakterisointi
Salminen, Henriikka (2015)
Salminen, Henriikka
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505209061
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tavoitteena on selvittää immunodiagnostisen tuotteen loppukäsittelyajan lyhentämistä. Työn toimeksiantajana toimii DHR Finland Oy Innotrac Diagnostics, joka valmistaa diagnosointiin tarkoitettuja testikasetteja AQT90 FLEX -laitteeseen. Tavoitteena on löytää menetelmä ja kuivausolosuhde, jolla loppukäsittelyaika saataisiin nykyisestä lyhennettyä.
Testeissä tutkittiin kaksi eri kuivausmenetelmää: puhalluskuivaus ja kaappikuivaus. Kuivaus-parametreja ovat aika, lämpötila ja suhteellinen kosteus. Valittujen olosuhteiden avulla voidaan päätellä kuivauksessa vaadittujen parametrien ylä- ja alarajat. Tuloksista pyritään selvittämään mitkä testatuista parametreista antavat toivottuja tuloksia ja mitkä eivät toimi. Tuloksia analysoimalla selvitetään mitkä kuivausolosuhteet eivät poista kupista riittävästi kosteutta sekä mitkä lämpötilat ja kuivausajat ovat kupin sisältämille biomolekyylille vahingollisia.
Kuivakemian stabiilisuutta testataan rasittamalla kasetteja ääriolosuhteessa: lämpötila +32 °C ja suhteellinen kosteus 80 %. Jokaisesta kuivausolosuhteesta analysoidaan neljä aikapistettä: 0, 7, 14 ja 21 vuorokautta. Stabiilisuustesteillä selvitetään jokaisen olosuhteen kaseteille käyttöikä, kuinka kauan kasetti säilyy laitteessa käyttökelpoisena.
Tuloksista havaitaan, että kaappikuivauksen kontrolloimaton kosteus ei ole riittävän alhainen poistamaan kupista riittävästi kosteutta. Tuotteesta ei poistu riittävästi kosteutta, jos suhteellinen kosteus on yli 10 %. Kuivauskaappituloksista havaitaan, että korkeampi lämpötila mahdollistaa lyhyemmän käsittelyajan. Lisäksi pidempi käsittelyaika parantaa tuotteen rasituksenkestoa.
Puhallusmenetelmät eivät toimineet, koska rasituksen aiheuttamaa signaalinlaskua tapahtui liikaa kaikilla testatuilla olosuhteilla. Tämä menetelmä ei toiminut, koska ympäröivän tilan kosteus oli liian korkea, eikä sitä ollut mahdollista säätää käsittelyn ajaksi. Puhalluslämpötila +45 °C kuitenkin vaikutti lupaavalta, mahdollisella kosteudensäädöllä tästä voisi saada toimivan loppukuivausmenetelmän.
Tuloksien perusteella löytyi kolme olosuhdetta, jotka voisivat korvata nykyisen loppukäsittely-vaiheen. Lisäksi löytyi muutamia kuivausolosuhteita, jotka vaikuttavat lupaavilta pienillä muutoksilla ja lisätutkimuksilla.
Testeissä tutkittiin kaksi eri kuivausmenetelmää: puhalluskuivaus ja kaappikuivaus. Kuivaus-parametreja ovat aika, lämpötila ja suhteellinen kosteus. Valittujen olosuhteiden avulla voidaan päätellä kuivauksessa vaadittujen parametrien ylä- ja alarajat. Tuloksista pyritään selvittämään mitkä testatuista parametreista antavat toivottuja tuloksia ja mitkä eivät toimi. Tuloksia analysoimalla selvitetään mitkä kuivausolosuhteet eivät poista kupista riittävästi kosteutta sekä mitkä lämpötilat ja kuivausajat ovat kupin sisältämille biomolekyylille vahingollisia.
Kuivakemian stabiilisuutta testataan rasittamalla kasetteja ääriolosuhteessa: lämpötila +32 °C ja suhteellinen kosteus 80 %. Jokaisesta kuivausolosuhteesta analysoidaan neljä aikapistettä: 0, 7, 14 ja 21 vuorokautta. Stabiilisuustesteillä selvitetään jokaisen olosuhteen kaseteille käyttöikä, kuinka kauan kasetti säilyy laitteessa käyttökelpoisena.
Tuloksista havaitaan, että kaappikuivauksen kontrolloimaton kosteus ei ole riittävän alhainen poistamaan kupista riittävästi kosteutta. Tuotteesta ei poistu riittävästi kosteutta, jos suhteellinen kosteus on yli 10 %. Kuivauskaappituloksista havaitaan, että korkeampi lämpötila mahdollistaa lyhyemmän käsittelyajan. Lisäksi pidempi käsittelyaika parantaa tuotteen rasituksenkestoa.
Puhallusmenetelmät eivät toimineet, koska rasituksen aiheuttamaa signaalinlaskua tapahtui liikaa kaikilla testatuilla olosuhteilla. Tämä menetelmä ei toiminut, koska ympäröivän tilan kosteus oli liian korkea, eikä sitä ollut mahdollista säätää käsittelyn ajaksi. Puhalluslämpötila +45 °C kuitenkin vaikutti lupaavalta, mahdollisella kosteudensäädöllä tästä voisi saada toimivan loppukuivausmenetelmän.
Tuloksien perusteella löytyi kolme olosuhdetta, jotka voisivat korvata nykyisen loppukäsittely-vaiheen. Lisäksi löytyi muutamia kuivausolosuhteita, jotka vaikuttavat lupaavilta pienillä muutoksilla ja lisätutkimuksilla.