Alitäytäntöönpanotehtävien siirtyminen Rikosseuraamuslaitokselle
Virta, Katja (2015)
Virta, Katja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198855
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda työskentelymalli Rikosseuraamuslaitoksen Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimiston käyttöön alitäytäntöönpanotehtävien siirtyessä ulosottovirastolta Rikosseuraamuslaitokselle. Opinnäytetyön aihe tuli toimeksiantona Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimistolta ja aihe oli työelämälähtöinen.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Opinnäytetyöhön kerättiin aineisto sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia kysymyksiä selvitettävästä aiheesta. Aineisto kerättiin Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustoimistoilta, jotka ovat olleet mukana alitäytäntöönpanotehtävien siirtymiseen liittyvässä pilotointivaiheessa. Lisäksi aineistoa kerättiin Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen arviointikeskukselta. Aineistoa täydensivät asiantuntijahaastattelut, joita tehtiin ulosottovirastossa, arviointikeskuksessa ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikössä sekä Rikosseuraamuslaitoksen dokumentit. Opinnäytetyö rajattiin toteutettavaksi ajalle 1.1.2014 -31.12.2014.
Sähköinen kysely lähetettiin yhteensä 27:lle rikosseuraamustyöntekijälle Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen pilotointivaiheessa mukana olleissa yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Vastauksia saatiin yhteensä 11 kappaletta. Vastausprosentti oli näin ollen 40,7 %. Sähköinen kysely lähetettiin myös Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen arviointikeskuksessa 19:lle työntekijälle ja vastauksia saatiin yhteensä 8 kappaletta. Vastausprosentti oli näin ollen 42,1 %. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Aineiston analysoinnin jälkeen todettiin, että tavoitteena ollutta työskentelymallia ei kerätyn aineiston perusteella ollut mahdollista laatia. Vuoden 2014 aikana ei Rikosseuraamuslaitokselta tiedotettu eikä koulutettu uusien työtehtävien osalta tarpeeksi työskentelymallin luomiseksi. Myös kerätty aineisto oli kokemuspohjaista ja subjektiivista, joten mallinnuksen luominen olisi jäänyt liian suppeaksi käytössä olevan tiedon pohjalta. Opinnäytetyön keskeisiksi tuloksiksi nousikin kerätystä aineistosta kootut havainnot käytännön työhön liittyen.
Keskeisimmät havainnot tehdyssä selvityksessä liittyivät uusien työtehtävien organisointiin, koulutukseen, viranomaisyhteistyöhön ja asiakasnäkökulmaan. Tehdyssä selvityksessä korostui, että työtehtävien hoitamiseksi pitää olla riittävät resurssit ja työntekijät tarvitsevat koulutusta muun muassa tietokonejärjestelmien tuntemiseksi, rangaistusajansuunnitelman sisällön laatimiseksi, sijoitteluesityksen laatimiseksi ja vankiloiden toimintojen tuntemiseksi. Viranomaisyhteistyö hyvän vankeusajan toteuttamiseksi koettiin tärkeänä. Asiakkaan näkökulmasta asiointi yhdessä virastossa ja mahdollisesti tutun työntekijän luona koettiin vahvistavan asiakkuutta ja luovan turvallisuuden tunteen asiointiin.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Opinnäytetyöhön kerättiin aineisto sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia kysymyksiä selvitettävästä aiheesta. Aineisto kerättiin Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustoimistoilta, jotka ovat olleet mukana alitäytäntöönpanotehtävien siirtymiseen liittyvässä pilotointivaiheessa. Lisäksi aineistoa kerättiin Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen arviointikeskukselta. Aineistoa täydensivät asiantuntijahaastattelut, joita tehtiin ulosottovirastossa, arviointikeskuksessa ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikössä sekä Rikosseuraamuslaitoksen dokumentit. Opinnäytetyö rajattiin toteutettavaksi ajalle 1.1.2014 -31.12.2014.
Sähköinen kysely lähetettiin yhteensä 27:lle rikosseuraamustyöntekijälle Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen pilotointivaiheessa mukana olleissa yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Vastauksia saatiin yhteensä 11 kappaletta. Vastausprosentti oli näin ollen 40,7 %. Sähköinen kysely lähetettiin myös Itä- ja Pohjois-Suomen Rikosseuraamusalueen arviointikeskuksessa 19:lle työntekijälle ja vastauksia saatiin yhteensä 8 kappaletta. Vastausprosentti oli näin ollen 42,1 %. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Aineiston analysoinnin jälkeen todettiin, että tavoitteena ollutta työskentelymallia ei kerätyn aineiston perusteella ollut mahdollista laatia. Vuoden 2014 aikana ei Rikosseuraamuslaitokselta tiedotettu eikä koulutettu uusien työtehtävien osalta tarpeeksi työskentelymallin luomiseksi. Myös kerätty aineisto oli kokemuspohjaista ja subjektiivista, joten mallinnuksen luominen olisi jäänyt liian suppeaksi käytössä olevan tiedon pohjalta. Opinnäytetyön keskeisiksi tuloksiksi nousikin kerätystä aineistosta kootut havainnot käytännön työhön liittyen.
Keskeisimmät havainnot tehdyssä selvityksessä liittyivät uusien työtehtävien organisointiin, koulutukseen, viranomaisyhteistyöhön ja asiakasnäkökulmaan. Tehdyssä selvityksessä korostui, että työtehtävien hoitamiseksi pitää olla riittävät resurssit ja työntekijät tarvitsevat koulutusta muun muassa tietokonejärjestelmien tuntemiseksi, rangaistusajansuunnitelman sisällön laatimiseksi, sijoitteluesityksen laatimiseksi ja vankiloiden toimintojen tuntemiseksi. Viranomaisyhteistyö hyvän vankeusajan toteuttamiseksi koettiin tärkeänä. Asiakkaan näkökulmasta asiointi yhdessä virastossa ja mahdollisesti tutun työntekijän luona koettiin vahvistavan asiakkuutta ja luovan turvallisuuden tunteen asiointiin.