Tuotantolinjan hävikkikartoitus
Ketola, Eetu (2015)
Ketola, Eetu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188667
Tiivistelmä
Työn tarkoitus on kartoittaa jäätelön tuotantolinjan hävikki. Alun perin linjalta oli tiedossa syntyneen biojätteen ja palautusmassan määrä. Mittaus tapahtui Suomen Nestlé Oy:n jäätelötehtaalla Turengissa. Mitattava tuotantolinja oli linja 2, jolla valmistetaan yhden litran kotijäätelöpakkauksia. Tuotantolinja on tehtaan tuotantokapasiteetiltaan suurin.
Työn teoriapohjana käytettiin tietoa, jäätelöstä yleensä ja tietoa jäätelön valmistuksesta, sekä tietoa hävikistä prosesseissa. Teoriaosa jäätelöstä sisältää lyhyesti jäätelön historian, jäätelön ainesosat, jäätelötyypit ja jäätelön valmistajat Suomessa. Jäätelön valmistuksen perusteista on käsitelty massanvalmistus sekä jäätelön kuluttajapakkauksen valmistus. Hävikin teoriassa käsitellään hävikin määritelmiä, ja mitä hävikki tarkoittaa tässä työssä. Teoriaosassa kerrotaan myös miten ISO 9001 ja Lean-järjestelmissä käsitellään hävikkiä. Tehtaalla toimivasta TPM-käytännöstä kerrotaan, miten hävikki kuuluu siihen, ja mitä työkaluja sillä on hävikin vähentämiseen. TPM-työkaluista esitellään GSTD- ja DMAIC-ongelmanratkaisutyökalut.
Hävikin mittaukset suoritettiin normaalin tuotannon yhteydessä, mittaamalla syntyvää hävikkiä linjalla. Mittauksissa jaoteltiin syntyvä hävikki, syntytavan mukaan, prosessin mukaan mistä hävikki syntyy sekä hävikin laadun mukaan. Mittaukset suoritettiin punnitsemalla hävikkiä vaakapumppukärryllä.
Mittauksista saatu aineisto käsiteltiin Excel-taulukolla. Kokonaishävikki jaoteltiin syntytavan mukaan. Häiriöistä ja uudelleen käynnistyksistä syntynyt hävikki jaettiin osaprosessien mukaan. Hävikkimassoja käsiteltiin tarpeen mukaan niin, että tieto on helpommin käytettävässä muodossa. Mittauksista saatua tietoa sovellettiin SAM-dataan, jolloin hävikin jakautumista voidaan määrittää takautuvasti.
Jatkossa kartoitusta voidaan käyttää pohjana parannusten säästölaskelmissa. Itse mittaustuloksien pohjalta voidaan tehdä jatkotoimenpiteitä muun muassa hävikin seuratta-vuuden parantamiseksi.
Työn teoriapohjana käytettiin tietoa, jäätelöstä yleensä ja tietoa jäätelön valmistuksesta, sekä tietoa hävikistä prosesseissa. Teoriaosa jäätelöstä sisältää lyhyesti jäätelön historian, jäätelön ainesosat, jäätelötyypit ja jäätelön valmistajat Suomessa. Jäätelön valmistuksen perusteista on käsitelty massanvalmistus sekä jäätelön kuluttajapakkauksen valmistus. Hävikin teoriassa käsitellään hävikin määritelmiä, ja mitä hävikki tarkoittaa tässä työssä. Teoriaosassa kerrotaan myös miten ISO 9001 ja Lean-järjestelmissä käsitellään hävikkiä. Tehtaalla toimivasta TPM-käytännöstä kerrotaan, miten hävikki kuuluu siihen, ja mitä työkaluja sillä on hävikin vähentämiseen. TPM-työkaluista esitellään GSTD- ja DMAIC-ongelmanratkaisutyökalut.
Hävikin mittaukset suoritettiin normaalin tuotannon yhteydessä, mittaamalla syntyvää hävikkiä linjalla. Mittauksissa jaoteltiin syntyvä hävikki, syntytavan mukaan, prosessin mukaan mistä hävikki syntyy sekä hävikin laadun mukaan. Mittaukset suoritettiin punnitsemalla hävikkiä vaakapumppukärryllä.
Mittauksista saatu aineisto käsiteltiin Excel-taulukolla. Kokonaishävikki jaoteltiin syntytavan mukaan. Häiriöistä ja uudelleen käynnistyksistä syntynyt hävikki jaettiin osaprosessien mukaan. Hävikkimassoja käsiteltiin tarpeen mukaan niin, että tieto on helpommin käytettävässä muodossa. Mittauksista saatua tietoa sovellettiin SAM-dataan, jolloin hävikin jakautumista voidaan määrittää takautuvasti.
Jatkossa kartoitusta voidaan käyttää pohjana parannusten säästölaskelmissa. Itse mittaustuloksien pohjalta voidaan tehdä jatkotoimenpiteitä muun muassa hävikin seuratta-vuuden parantamiseksi.