Menetelmä ja laitteisto puristusliitoksen kokoonpanoon sarjatuotannossa
Uski, Janne (2015)
Uski, Janne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505158275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505158275
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Metso Oy:lle ja siinä tutkittiin suunnitellun akselin ja navan puristusliitoksen tekemiseen tarvittavia normaali- ja asennusvoimia. Tutkintamenetelminä käytettiin puristusliitoksen teoreettista laskutapaa, puristimella tehtyjä puristusliitoksia sekä elementtimenetelmällä tehtyjä elastisia ja plastisia puristusliitossimulointeja.
Työn teoriaosuudessa käytiin läpi puristusliitoksen teoriaa, käytettävien terästen ominaisuuksia sekä työstökoneiden ja -prosessien kyvykkyyksien havainnointimenetelmiä. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös elementtimenetelmän peruskäsitteisiin sekä esiteltiin yleisimmät puristintyypit ja niiden käyttöominaisuuksia tulevaa kokoonpanolaitetta varten.
Tuloksissa esiteltiin teoreettisesti lasketut puristusliitoksen suorittamiseen tarvittavat normaali- ja asennusvoimat kolmessa vaiheessa. Ensin puristusliitos, jossa on jätetty pinnankarheudet huomioimatta. Toiseksi tilanne, jossa pinnankarheudet on huomioitu. Viimeisenä tilanne, joka vastaa todellisia puristusliitoksen asennusvoimia eli kun pinnankarheudet ja kitka on huomioituna laskuihin. Jokaista tilannetta havainnollistettiin eri työstökoneiden kyvykkyyksien Cm-indekseillä 1, 2 ja 3. Tuloksissa esiteltiin myös koneistetuilla akseleilla ja navoilla tehdyt puristusliitokset sekä niihin tarvittavat asennusvoimat. Koneistetuilla osilla tehtyjä puristusliitoksia vertailtiin elementtimenetelmällä laskettuihin elastisiin ja plastisiin simulointeihin. Simuloinneissa akseleiden ja napojen mittoina oli käytetty todellisia ahdistuksia, jotka oli saatu koneistetuista osista mittaamalla.
Työssä saadut tulokset analysoitiin ja niitä vertailtiin keskenään käyttäen hyödyksi teoriaosuudessa esiteltyjä menetelmiä. Loppupäätelminä esitellään puristusliitoksen tekemiseen tarvittavat asennusvoimat ja näiden tulosten perusteella ehdotetaan sopivaa puristinta kokoonpanon sarjatuotantoon tilattavaksi.
Työn teoriaosuudessa käytiin läpi puristusliitoksen teoriaa, käytettävien terästen ominaisuuksia sekä työstökoneiden ja -prosessien kyvykkyyksien havainnointimenetelmiä. Teoriaosuudessa perehdyttiin myös elementtimenetelmän peruskäsitteisiin sekä esiteltiin yleisimmät puristintyypit ja niiden käyttöominaisuuksia tulevaa kokoonpanolaitetta varten.
Tuloksissa esiteltiin teoreettisesti lasketut puristusliitoksen suorittamiseen tarvittavat normaali- ja asennusvoimat kolmessa vaiheessa. Ensin puristusliitos, jossa on jätetty pinnankarheudet huomioimatta. Toiseksi tilanne, jossa pinnankarheudet on huomioitu. Viimeisenä tilanne, joka vastaa todellisia puristusliitoksen asennusvoimia eli kun pinnankarheudet ja kitka on huomioituna laskuihin. Jokaista tilannetta havainnollistettiin eri työstökoneiden kyvykkyyksien Cm-indekseillä 1, 2 ja 3. Tuloksissa esiteltiin myös koneistetuilla akseleilla ja navoilla tehdyt puristusliitokset sekä niihin tarvittavat asennusvoimat. Koneistetuilla osilla tehtyjä puristusliitoksia vertailtiin elementtimenetelmällä laskettuihin elastisiin ja plastisiin simulointeihin. Simuloinneissa akseleiden ja napojen mittoina oli käytetty todellisia ahdistuksia, jotka oli saatu koneistetuista osista mittaamalla.
Työssä saadut tulokset analysoitiin ja niitä vertailtiin keskenään käyttäen hyödyksi teoriaosuudessa esiteltyjä menetelmiä. Loppupäätelminä esitellään puristusliitoksen tekemiseen tarvittavat asennusvoimat ja näiden tulosten perusteella ehdotetaan sopivaa puristinta kokoonpanon sarjatuotantoon tilattavaksi.