Vesimittarihuollon kehittäminen
Majamäki, Jussi (2015)
Majamäki, Jussi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505158238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505158238
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin HSY:n vesimittarihuollon nykytilannetta ja kartoitettiin näiden kehitystarpeita sekä kehitysmahdollisuuksia. Työn päätavoitteena on tunnistaa vesimittarihuollon ongelmakohtia ja kehittää toimintatapoja yhtenäiseksi kolmen vesimittarihuollon toimipisteen välille.
Työn aikana vierailtiin jokaisessa toimipisteessä (Helsinki, Vantaa ja Espoo) ja perehdyttiin niiden toimintaan. Aineisto kerättiin pääosin haastatteluiden kautta. Aineiston pohjalta tehtiin erillinen kvantitatiivinen tutkimus vesimittarihuollon henkilöstölle ja analysoinnin avulla tehtiin päätelmiä, mihin kehitystyön kohdistaminen on vesimittarihuollon kannalta kannattavinta. Havaittuihin ongelmakohtiin pyrittiin esittämään potentiaalisia kehitysehdotuksia.
Aineiston ja tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella suurimmat hidastavat tekijät vesimittarin määräaikaisvaihdossa ovat ahdas vesimittaritila, vaihtoajan sopiminen sekä avainsäiliön puuttuminen. Näiden tekijöiden merkitykset korostuivat myös kehitystyön kohdistamisen priorisoinnissa. Työssä havaittiin, että mittarihuollon toimipisteillä on jonkin verran eroavaisuuksia, kuten mittarityypit, vaihtoajan toteutus sekä vesimittarin vaihtomäärät. Työssä huomattiin, että HSY:n mittarin elinkaaren hallintakeinot eivät ole ajan tasalla.
Saatujen tulosten valossa voidaan päätellä, että nykymenetelmillä HSY:llä ei ole tarvittavia resursseja vaihtaa huoltoikään saapuvia mittareita ajallaan. Ongelmakohtiin puuttumalla HSY:n vesimittarihuollon toiminta tehostuu ja vaihtomäärät kasvavat. Investoimalla järkevään automatisointijärjestelmään HSY parantaa mittarin elinkaaren hallintaa. Määrittelemällä selkeät toimintalinjat toimipisteiden välille, vesimittarihuollosta muodostuu dynaamisempi työyhteisö.
Työssä tehtyjä havaintoja ja päätelmiä voidaan käyttää hyödyksi saadakseen optimaalisia tuloksia vesimittareiden vaihtomäärille. Työ mahdollistaa myös sen, että toimipisteiden välille pystytään muovaamaan samanlaisia työtapoja, jolloin vesimittarihuollon kokonaiskuva selkeytyy.
Työn aikana vierailtiin jokaisessa toimipisteessä (Helsinki, Vantaa ja Espoo) ja perehdyttiin niiden toimintaan. Aineisto kerättiin pääosin haastatteluiden kautta. Aineiston pohjalta tehtiin erillinen kvantitatiivinen tutkimus vesimittarihuollon henkilöstölle ja analysoinnin avulla tehtiin päätelmiä, mihin kehitystyön kohdistaminen on vesimittarihuollon kannalta kannattavinta. Havaittuihin ongelmakohtiin pyrittiin esittämään potentiaalisia kehitysehdotuksia.
Aineiston ja tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella suurimmat hidastavat tekijät vesimittarin määräaikaisvaihdossa ovat ahdas vesimittaritila, vaihtoajan sopiminen sekä avainsäiliön puuttuminen. Näiden tekijöiden merkitykset korostuivat myös kehitystyön kohdistamisen priorisoinnissa. Työssä havaittiin, että mittarihuollon toimipisteillä on jonkin verran eroavaisuuksia, kuten mittarityypit, vaihtoajan toteutus sekä vesimittarin vaihtomäärät. Työssä huomattiin, että HSY:n mittarin elinkaaren hallintakeinot eivät ole ajan tasalla.
Saatujen tulosten valossa voidaan päätellä, että nykymenetelmillä HSY:llä ei ole tarvittavia resursseja vaihtaa huoltoikään saapuvia mittareita ajallaan. Ongelmakohtiin puuttumalla HSY:n vesimittarihuollon toiminta tehostuu ja vaihtomäärät kasvavat. Investoimalla järkevään automatisointijärjestelmään HSY parantaa mittarin elinkaaren hallintaa. Määrittelemällä selkeät toimintalinjat toimipisteiden välille, vesimittarihuollosta muodostuu dynaamisempi työyhteisö.
Työssä tehtyjä havaintoja ja päätelmiä voidaan käyttää hyödyksi saadakseen optimaalisia tuloksia vesimittareiden vaihtomäärille. Työ mahdollistaa myös sen, että toimipisteiden välille pystytään muovaamaan samanlaisia työtapoja, jolloin vesimittarihuollon kokonaiskuva selkeytyy.