Buustia elämään - kokemuksia ammatilliselta kuntoutuskurssilta
Sairanen, Marjo (2014)
Sairanen, Marjo
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505148136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505148136
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on saada näkyviin Kelan ammatillisen kuntoutuskurssin kuntoutujien omia kokemuksia ja näkemyksiä. Kurssi toteutettiin palveluntuottajalla Vervessä Turun toimipisteessä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitkä olivat kuntoutujien kurssille hakeutumisen lähtökohdat, miten kurssin sisältö vastasi kuntoutujien omia toiveita ja odotuksia, miten ryhmän merkitys koettiin ja millaisia työllistymisen näkymiä kurssi kuntoutujille toi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, haastattelemalla kuntoutujia. Kurssin aloitti 10 kuntoutujaa maaliskuussa vuonna 2014. Kurssin keskeytti neljä kuntoutujaa, kaksi työllistymisen vuoksi ja kaksi muista syistä. Kaksi kuntoutujaa kieltäytyi haastattelusta, neljä kuntoutujaa haastateltiin. Aineiston kattavuus oli 40 %.
Haastattelun tulokset osoittavat, että ammatillinen kuntoutuskurssi koetaan merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi osaksi kuntoutusprosessia. Kuntoutujat kokivat saavansa kurssilta sekä sosiaalista että ammatillista tukea ja lisäksi potkua elämäänsä. Kuntoutujien ammatilliset suunnitelmat hioutuivat kurssin aikana hyvälle mallille ja jokainen haastateltava oli tyytyväinen jatkosuunnitelmiinsa. Lähijaksot koettiin antoisiksi, mutta erityisesti työharjoittelut koettiin tarpeellisiksi. Harjoittelun myötä kuntoutujien ajatukset selkiytyivät ja ammatillinen suunta vahvistui edelleen.
Kurssilaisten kokemukset osoittivat, että osa kuntoutujista tarvitsee enemmän ja henkilökohtaisempaa tukea. Tuen tarpeen määrä tulee ryhmämuotoisilla kursseilla huomioida yksilöllisesti ja tukea tulisi tarjota entistä enemmän niille kuntoutujille, jotka kokevat sitä tarvitsevansa. Lisäksi opinnäytetyön myötä tuli esiin verkostoyhteistyön merkitys. Kuntoutusprosessin jatkuvuuden ja toimivuuden kannalta on merkityksellistä, että eri tahojen yhteistyö on saumatonta ja katkeamatonta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, haastattelemalla kuntoutujia. Kurssin aloitti 10 kuntoutujaa maaliskuussa vuonna 2014. Kurssin keskeytti neljä kuntoutujaa, kaksi työllistymisen vuoksi ja kaksi muista syistä. Kaksi kuntoutujaa kieltäytyi haastattelusta, neljä kuntoutujaa haastateltiin. Aineiston kattavuus oli 40 %.
Haastattelun tulokset osoittavat, että ammatillinen kuntoutuskurssi koetaan merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi osaksi kuntoutusprosessia. Kuntoutujat kokivat saavansa kurssilta sekä sosiaalista että ammatillista tukea ja lisäksi potkua elämäänsä. Kuntoutujien ammatilliset suunnitelmat hioutuivat kurssin aikana hyvälle mallille ja jokainen haastateltava oli tyytyväinen jatkosuunnitelmiinsa. Lähijaksot koettiin antoisiksi, mutta erityisesti työharjoittelut koettiin tarpeellisiksi. Harjoittelun myötä kuntoutujien ajatukset selkiytyivät ja ammatillinen suunta vahvistui edelleen.
Kurssilaisten kokemukset osoittivat, että osa kuntoutujista tarvitsee enemmän ja henkilökohtaisempaa tukea. Tuen tarpeen määrä tulee ryhmämuotoisilla kursseilla huomioida yksilöllisesti ja tukea tulisi tarjota entistä enemmän niille kuntoutujille, jotka kokevat sitä tarvitsevansa. Lisäksi opinnäytetyön myötä tuli esiin verkostoyhteistyön merkitys. Kuntoutusprosessin jatkuvuuden ja toimivuuden kannalta on merkityksellistä, että eri tahojen yhteistyö on saumatonta ja katkeamatonta.