Tuotantohygienia kananmunien tuotannossa : Munivien kanojen tarttuvat taudit ja niiden ehkäisy
Hämäläinen, Lauri (2015)
Hämäläinen, Lauri
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505137973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505137973
Tiivistelmä
Vuonna 2014 Suomessa oli noin 350 munantuotanoon erikoistunutta tilaa. Suomessa päätuotantomuodot ovat virikehäkki-, lattia-, kerroslattia-, ulkokana- ja luomutuotanto. Virikehäkkituotanto kattaa noin 63 % koko munantuotannosa. Lattiatuotannon osuus on noin 33 % ja luomutuotannon osuus on 4 %. Tilojen keskikoko on noin 10 400 munivaa kanaa. Suomessa käytetään pääasiassa kolmea eri munituskama-ainesta, jotka ovat Lohman LSL, Dekalb ja Hy-Line.
Siipikarjatalouden tautisuojauksen merkitys on noussut viime vuosina ja eri tahot tiedostavat paremmin terveiden eläinten arvon. Tautisuojaukseen kiinnitetään entistä tarkempaa huomioita johtuen eläintautien nopeammasta leviämisestä maasta toiseen muun muassa kasvaneen eläinkaupan myötä. Hyvin hoidetulla tilatason tautisuojauksella saadaan ennaltaehkäistyä virus- ja bakteeritautien leviämistä tuotantosiipikarjaan.
Opinnäytetyön tavoitteena on koota päivitetty kooste munivien kanojen tarttuvista taudeista, siipikarjatuotannossa käytettävästä tautisulusta, tautien ennaltaehkäisemisen toimenpiteistä sekä salmonellasaneerauksesta. Työssä paneudutaan myös siipikarjantuotantoon liittyvään lainsäädäntöön.
Opinnäytetyöhön on kerätty tilatason tautisuojaukseen, siipikarjanpidon lainsäädäntöön, munivien kanojen tarttuviin tauteihin ja salmonellasaneeraukseen liittyviä asioita. Edellä mainituista asioista on koottu materiaali jo olemassa olevista lähdemateriaaleista. Lisäksi lisätietoa on kerätty haastattelemalla alan ammattilaisia salmonellasaneerausta koskien. Näistä tietolähteistä valmistui tiivis ja selkeä kokonaisuus munivien kanojen tarttuvista taudeista, tautisuojauksesta ja salmonellasaneerauksesta alan ammattilaisille.
Opinnäytetyössä selvisi, että tällä hetkellä Suomen tautitilanne on hyvä verrattuna muuhun maailmaan. Suomi on pysynyt salmonellavapaana maana tiukan salmonellavastustuksen ansiosta. Tulevaisuuden osalta tautiriskiä tulee nostamaan kasvava yksityisten toimijoiden eläinkauppa sekä yksikkökokojen kasvu ja ketjuuntuminen. Siksi olisi tärkeää, että tuotantoketjussa informaatio kulkee nopeasti taholta toiselle, jotta saataisiin ajoissa mahdollinen tautitilanne hoidettua pois päiväjärjestyksestä. Tautiriskiä nostattaa myös mahdollisesti yleistyvä luomutuotanto, sillä luomutuotannossa siipikarjaa pidetään ulkona, jolloin linnut ovat helpommin kosketuksissa luonnonlintujen kanssa.
Opinnäytetyön materiaali koottiin alan ammattilaisten tietolähteistä sekä asiantuntijahaastattelujen pohjalta. Työn edetessä alan ammattilaiset tarkistivat työn asiasisältöä. Opinnäytetyötä voidaan käyttää opetusmateriaalina sekä ohjaavana materiaalina alalla toimijoiden keskuudessa.
Siipikarjatalouden tautisuojauksen merkitys on noussut viime vuosina ja eri tahot tiedostavat paremmin terveiden eläinten arvon. Tautisuojaukseen kiinnitetään entistä tarkempaa huomioita johtuen eläintautien nopeammasta leviämisestä maasta toiseen muun muassa kasvaneen eläinkaupan myötä. Hyvin hoidetulla tilatason tautisuojauksella saadaan ennaltaehkäistyä virus- ja bakteeritautien leviämistä tuotantosiipikarjaan.
Opinnäytetyön tavoitteena on koota päivitetty kooste munivien kanojen tarttuvista taudeista, siipikarjatuotannossa käytettävästä tautisulusta, tautien ennaltaehkäisemisen toimenpiteistä sekä salmonellasaneerauksesta. Työssä paneudutaan myös siipikarjantuotantoon liittyvään lainsäädäntöön.
Opinnäytetyöhön on kerätty tilatason tautisuojaukseen, siipikarjanpidon lainsäädäntöön, munivien kanojen tarttuviin tauteihin ja salmonellasaneeraukseen liittyviä asioita. Edellä mainituista asioista on koottu materiaali jo olemassa olevista lähdemateriaaleista. Lisäksi lisätietoa on kerätty haastattelemalla alan ammattilaisia salmonellasaneerausta koskien. Näistä tietolähteistä valmistui tiivis ja selkeä kokonaisuus munivien kanojen tarttuvista taudeista, tautisuojauksesta ja salmonellasaneerauksesta alan ammattilaisille.
Opinnäytetyössä selvisi, että tällä hetkellä Suomen tautitilanne on hyvä verrattuna muuhun maailmaan. Suomi on pysynyt salmonellavapaana maana tiukan salmonellavastustuksen ansiosta. Tulevaisuuden osalta tautiriskiä tulee nostamaan kasvava yksityisten toimijoiden eläinkauppa sekä yksikkökokojen kasvu ja ketjuuntuminen. Siksi olisi tärkeää, että tuotantoketjussa informaatio kulkee nopeasti taholta toiselle, jotta saataisiin ajoissa mahdollinen tautitilanne hoidettua pois päiväjärjestyksestä. Tautiriskiä nostattaa myös mahdollisesti yleistyvä luomutuotanto, sillä luomutuotannossa siipikarjaa pidetään ulkona, jolloin linnut ovat helpommin kosketuksissa luonnonlintujen kanssa.
Opinnäytetyön materiaali koottiin alan ammattilaisten tietolähteistä sekä asiantuntijahaastattelujen pohjalta. Työn edetessä alan ammattilaiset tarkistivat työn asiasisältöä. Opinnäytetyötä voidaan käyttää opetusmateriaalina sekä ohjaavana materiaalina alalla toimijoiden keskuudessa.