Maatilan muuttaminen osakeyhtiöksi : Toimintamuodon muutos maatilalla
Lukinmaa, Vuokko (2015)
Lukinmaa, Vuokko
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505137805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505137805
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia maatilan osakeyhtiöittämisen prosessia teoriaperustan ja toimeksiantajan asiakastutkimusten kautta. Tutkielman tavoitteena oli selventää maatilan yhtiöittämisen kokonaisprosessia. Maatilan yritysmuodon muutoksessa oli tärkeintä selvittää yhtiöittämisen kannattavuuden laskentaperusteet eri prosessivaiheissa. Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli ProAgria Oulu, joka toimii yhdessä ProAgria Keskusten Liiton kanssa muodostaen suomenkielisen maaseudun asiantuntijaorganisaation.
Tietoperustan tutkimuksessa rajattiin yhtiöittäminen koskemaan vain toimintamuodon muutosta. Useamman tilan yhdistyminen osakeyhtiöksi ja maatalouden elinkeinotoiminnan osakeyhtiöittäminen jätettiin pois opinnäytetyöstä. Lähteinä teoriaperustassa käytettiin maatalouden yhtiöittämisen kirjallisuutta, sähköisiä lähteitä ja asiantuntijahaastatteluita. Työ toteutettiin laadullisin menetelmin tapaustutkimuksena. Työn tutkimuksessa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja neljälle toimeksiantajan valitsemalle yritykselle. Haastatteluiden tavoitteena oli tutkia tehtyjen yhtiöittämisprosessien onnistumiskokemuksia maatiloilla.
Työn tutkimuksessa teemahaastatteluiden tekniikkana käytettiin avoimia kysymyksiä. Haastatteluissa pääosakas vastasi neljääntoista kysymykseen, jotka käsittelivät yhtiöittämisen prosessia ennen prosessin aloitusta, prosessin aikana ja sen jälkeen. Kysymyksillä haluttiin saada osakkaan kokemusperäistä tietoa yhtiöittämisen kannattavuudesta. Kysymyksissä käsiteltiin myös kuinka yhtiöittämisen prosessi onnistui osakkaan odotuksiin verraten.
Empiirisenä tutkimuksena tutkittiin vuosien 2011–2014 aikana tehtyjen yhtiöittämisten onnistumi-sen kokemukset osakkailla. Tutkimuksessa painotettiin yhtiöittämisen prosessin taloudellisia piirteitä. Tutkimustuloksen mukaan osakkaat olivat tyytyväisempiä uudempien yhtiöiden toimintamuodon muutokseen. Kaikkien osapuolten osaaminen maatilan yhtiöittämisessä parani tutkimusvuosien aikana. Yhtiöt olivat maatiloja, jotka olivat laajentaneet toimintaansa ja riski yritystoiminnassa oli kasvanut. Kaikki haastateltavat kertoivat yhtenä kriteerinä yhtiöittämisen aloittamiseen olevan lisääntyneen verotettavan tulon kasvu. Toimintamuodon muutos optimoi verotusta parantaen lainojen hoitokykyä ja täsmensi kirjanpitoa. Johtopäätöksenä tulin tulokseen, että yhtiöittäminen oli kannattavuutta mitattaessa yrityskohtainen asia. Jokaiselle maatilalle on laskettava esiselvityksen kautta yhtiöittämisen hyödyt sekä kustannukset. Erityisesti varainsiirtoveron määrä ratkaisi yhtiöittämisen kannattavuuden. Mikäli kustannuksia yhtiöittämisestä ei saatu kolmessa vuodessa katettua verohyödyllä, oli yhtiöittäminen kannattamatonta. Prosessin onnistuminen vaatii hyvän ennakkosuunnittelun ja verottajan aikataulujen huomioon ottamisen.
Tietoperustan tutkimuksessa rajattiin yhtiöittäminen koskemaan vain toimintamuodon muutosta. Useamman tilan yhdistyminen osakeyhtiöksi ja maatalouden elinkeinotoiminnan osakeyhtiöittäminen jätettiin pois opinnäytetyöstä. Lähteinä teoriaperustassa käytettiin maatalouden yhtiöittämisen kirjallisuutta, sähköisiä lähteitä ja asiantuntijahaastatteluita. Työ toteutettiin laadullisin menetelmin tapaustutkimuksena. Työn tutkimuksessa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja neljälle toimeksiantajan valitsemalle yritykselle. Haastatteluiden tavoitteena oli tutkia tehtyjen yhtiöittämisprosessien onnistumiskokemuksia maatiloilla.
Työn tutkimuksessa teemahaastatteluiden tekniikkana käytettiin avoimia kysymyksiä. Haastatteluissa pääosakas vastasi neljääntoista kysymykseen, jotka käsittelivät yhtiöittämisen prosessia ennen prosessin aloitusta, prosessin aikana ja sen jälkeen. Kysymyksillä haluttiin saada osakkaan kokemusperäistä tietoa yhtiöittämisen kannattavuudesta. Kysymyksissä käsiteltiin myös kuinka yhtiöittämisen prosessi onnistui osakkaan odotuksiin verraten.
Empiirisenä tutkimuksena tutkittiin vuosien 2011–2014 aikana tehtyjen yhtiöittämisten onnistumi-sen kokemukset osakkailla. Tutkimuksessa painotettiin yhtiöittämisen prosessin taloudellisia piirteitä. Tutkimustuloksen mukaan osakkaat olivat tyytyväisempiä uudempien yhtiöiden toimintamuodon muutokseen. Kaikkien osapuolten osaaminen maatilan yhtiöittämisessä parani tutkimusvuosien aikana. Yhtiöt olivat maatiloja, jotka olivat laajentaneet toimintaansa ja riski yritystoiminnassa oli kasvanut. Kaikki haastateltavat kertoivat yhtenä kriteerinä yhtiöittämisen aloittamiseen olevan lisääntyneen verotettavan tulon kasvu. Toimintamuodon muutos optimoi verotusta parantaen lainojen hoitokykyä ja täsmensi kirjanpitoa. Johtopäätöksenä tulin tulokseen, että yhtiöittäminen oli kannattavuutta mitattaessa yrityskohtainen asia. Jokaiselle maatilalle on laskettava esiselvityksen kautta yhtiöittämisen hyödyt sekä kustannukset. Erityisesti varainsiirtoveron määrä ratkaisi yhtiöittämisen kannattavuuden. Mikäli kustannuksia yhtiöittämisestä ei saatu kolmessa vuodessa katettua verohyödyllä, oli yhtiöittäminen kannattamatonta. Prosessin onnistuminen vaatii hyvän ennakkosuunnittelun ja verottajan aikataulujen huomioon ottamisen.