Lapsikuoro sosiaalisten taitojen kehittäjänä : tutkimuskohteena Tapiolan kuoro
Matvejeff-Haapaniemi, Anna (2015)
Matvejeff-Haapaniemi, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127773
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ja tuoda esille, kuinka kuoroyhteisössä toimiminen kehittää lasten sosiaalisia taitoja. Kuorolaulu on harrastuksena monipuolinen ja kokonaisvaltaisesti kehittävä. Lapsen ja nuoren sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta kuoro on sosiaalisena ympäristönä ainutlaatuinen ja sillä on positiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten kehitykseen.
Tutkimuskohteena on Tapiolan kuoron yhteisö. Laadullisen tutkimuksen menetelmillä haastateltiin 20 nuorta laulajaa ja asiantuntijana kuoron taiteellista johtajaa. Haastattelujen perusteella kuoroharrastus on lapsille ja nuorille tärkeä ja rakas harrastus. Kuorolaisten sosiaalinen kanssakäyminen ja vuorovaikutustaidot ovat parantuneet ja sosiaalinen verkosto kasvanut olennaisesti. Myös tutustuminen uusiin ihmisiin ja kommunikointi vierailla kielillä ovat parantuneet merkittävästi.
Tapiolan kuoro toimii monessa asiassa hyvänä esimerkkinä myös aikuiskuoroille. Pedagogiset metodit, kuorolaisten vahvuuksien hyödyntäminen ja yhteisölliset toimintatavat vahvistavat kuorolaisten musiikillista minäkuvaa sekä vaikuttavat lauluun ja sointiin. Aikuiskuoroissa harjoitusten frekvenssi vaikuttaa oppimisprosessiin, kun taas kaksi kertaa viikossa harjoittelevan lapsikuoron prosessi on dynaamisempi.
Haastava musiikki kehittää lasten musiikkimakua ja heidän arvioitaan ”hyvästä” ja ”huonosta” musiikista. Kun on selvinnyt voittajana haastavan ja vaikean musiikkikappaleen tulkinnasta kehittyy myös asiantuntijaksi ”hyvän” ja ”huonon” suorituksen suhteen. Musiikin korkeatasoinen tekeminen harrastustoiminnassa onkin tärkeää musiikkikasvatuksen näkökulmasta.
Tapiolan kuorolaisista on kasvanut kuoronjohtajia, kapellimestareita, säveltäjiä, laulajia, pianisteja, viulisteja, musiikkipedagogeja. Kuorolaisen näkökulmasta on kuitenkin merkityksellistä, että lapsesta kasvaa itseensä luottava ja sosiaalisesti taitava tiimityöskentelijä. Yksilön identiteetin kehittymisen näkökulmasta tällainen lapsikuoroyhteisö voi luoda arvokkaan perustan, joka antaa eväitä myös aikuisiän ja työelämän haasteisiin.
Tutkimuskohteena on Tapiolan kuoron yhteisö. Laadullisen tutkimuksen menetelmillä haastateltiin 20 nuorta laulajaa ja asiantuntijana kuoron taiteellista johtajaa. Haastattelujen perusteella kuoroharrastus on lapsille ja nuorille tärkeä ja rakas harrastus. Kuorolaisten sosiaalinen kanssakäyminen ja vuorovaikutustaidot ovat parantuneet ja sosiaalinen verkosto kasvanut olennaisesti. Myös tutustuminen uusiin ihmisiin ja kommunikointi vierailla kielillä ovat parantuneet merkittävästi.
Tapiolan kuoro toimii monessa asiassa hyvänä esimerkkinä myös aikuiskuoroille. Pedagogiset metodit, kuorolaisten vahvuuksien hyödyntäminen ja yhteisölliset toimintatavat vahvistavat kuorolaisten musiikillista minäkuvaa sekä vaikuttavat lauluun ja sointiin. Aikuiskuoroissa harjoitusten frekvenssi vaikuttaa oppimisprosessiin, kun taas kaksi kertaa viikossa harjoittelevan lapsikuoron prosessi on dynaamisempi.
Haastava musiikki kehittää lasten musiikkimakua ja heidän arvioitaan ”hyvästä” ja ”huonosta” musiikista. Kun on selvinnyt voittajana haastavan ja vaikean musiikkikappaleen tulkinnasta kehittyy myös asiantuntijaksi ”hyvän” ja ”huonon” suorituksen suhteen. Musiikin korkeatasoinen tekeminen harrastustoiminnassa onkin tärkeää musiikkikasvatuksen näkökulmasta.
Tapiolan kuorolaisista on kasvanut kuoronjohtajia, kapellimestareita, säveltäjiä, laulajia, pianisteja, viulisteja, musiikkipedagogeja. Kuorolaisen näkökulmasta on kuitenkin merkityksellistä, että lapsesta kasvaa itseensä luottava ja sosiaalisesti taitava tiimityöskentelijä. Yksilön identiteetin kehittymisen näkökulmasta tällainen lapsikuoroyhteisö voi luoda arvokkaan perustan, joka antaa eväitä myös aikuisiän ja työelämän haasteisiin.