Talousjournalistin muotokuva : Miten suomalainen taloustoimittaja hankkii työssään tarvittavat tiedot ja taidot
Kivelä, Taina (2015)
Kivelä, Taina
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127748
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127748
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkin, antaako Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin koulutusohjelma riittävät valmiudet talousjournalistin työhön. Talousjournalistin kriittiset tiedot ja taidot selvitettiin kyselyllä, joka lähetettiin 233 suomalaiselle talousjournalistille maalikuussa 2015. Ohjelman anti analysointiin sekä omien kokemuksieni että kyselyyn saatujen 32 vastauksen perusteella, jotka muodostivat tutkimuksen kriteerit. Samalla piirtyi suomalaisen talousjournalistin muotokuva.
Suomalaiset talousjournalistit ovat varttunutta ja hyvin koulutettua väkeä: Lähes 70 prosenttia on suorittanut ylemmän korkea-asteen tutkinnon, joista parhaiten työhön valmistavat filosofian (pääaine journalismi tai jokin muu), valtio- tai yhteiskuntatieteiden maisterin koulutus sekä sellaiset useamman tutkinnon yhdistelmät, joista yksi on korkea-asteen ylempi tutkinto. Työhön päädytään sattumalta ja siinä viihdytään vuosikymmeniä: Uran keskimääräinen kesto on 24 vuotta ja mediaani 27. Talousjournalismin parissa siitä on kulunut keskimäärin 16 vuotta, ja muussa toimitustyössä vielä kahdeksan lisää. Puolet työskentelee talousmedian ja puolet yleismedian palveluksessa, kolme neljästä on taloustoimittajan tehtävissä.
Talousjournalistille olennaista on ymmärtää yhteiskunnan, kansan- ja yritystalouden rakenteet ja mekanismit. Tärkeimmiksi tiedoiksi ja taidoiksi nimettiin seuraavat: 1) kansantalous, makrotalous, valtiontalous 2) yritystalous, yritysanalyysi, tilinpäätös, tilastot ja tunnusluvut 3) yhteiskunta, politiikka, poliittinen järjestelmä ja päätöksenteko 4) kielitaito: erityisesti suomi ja englanti sekä 5) matemaattiset taidot, laskutaito, loogisuus, analyyttisyys. Välttämättömiä oppiaineita kyselyssä nimetyn 50 joukosta löytyi kaksi: journalistinen kirjoittaminen ja englannin kieli. Tärkeiden oppiaineiden luettelossa oli lisäksi 28 oppiainetta, jotka sopivat edellä mainittuihin viiteen kokonaisuuteen. Suurin osa näistä kuului pakollisena Haaga-Helian koulutusohjelmaan 2010, ja lisäksi muutamia oli siinä valinnaisena. Kokonaisuutena ohjelma antoikin varsin hyvät eväät talousjournalistin työhön, erityisesti jo valitsi pitkäksi kieleksi englannin.
Kun koulutusohjelma viimeksi uudistettiin, pakolliset talousopinnot vähenivät merkittävästi – 28 opintopisteestä 12 pisteeseen. Kun talouskurssit lisäksi puuttuvat nyt valinnaisista kokonaan, vuoden 2014 koulutusohjelmaa ei ole enää perusteltua sanoa talouspainotteiseksi.
Jos talouspainotteisuus halutaan palauttaa, vaihtoehtoja on ainakin kaksi: 1) Pidetään medianomin tutkinto ennallaan ja perustetaan uusi 60–80 opintopisteen talousjournalismin opin-tokokonaisuus, joka voisi johtaa myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. 2) Muutetaan medianomin tutkinnon rakennetta luomalla siihen kolme 17 opintopisteen kokonaisuutta, joista opiskelijan on valittava kaksi, ja lisätään samalla valinnaisten talousopintojen määrää. Opintokokonaisuudet voisivat olla: kuvajournalismi, digijournalismi ja talousjournalismi. Talouskurssit voitaisiin tuottaa yhteistyössä Haaga-Helian journalismin ja liiketalouden koulutusohjelmien sekä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa.
Molemmat vaihtoehdot talouspainotteisuuden toteuttamiseksi antaisivat hyvät tiedot ja taidot sekä journalismista, yhteiskunnasta että taloudesta. Talousjournalistiksi tähtäävä saisi käytännön työssä testatun tietojen ja taitojen kokonaisuuden samasta oppilaitoksesta ja parhaimmillaan yhdellä tutkinnolla. Samalla säilytettäisiin mahdollisuus erikoistua kuva- ja digi-journalismiin. Opiskelijoiden valinnanvapaus kasvaisi, mutta kokonaisuuden laatu säilyisi silti ennallaan tai jopa paranisi. Myös yhteistyö yli yksikkö- ja organisaatiorajojen voisi laajentua ja koulutusjärjestelmän tehokkuus parantua.
Suomalaiset talousjournalistit ovat varttunutta ja hyvin koulutettua väkeä: Lähes 70 prosenttia on suorittanut ylemmän korkea-asteen tutkinnon, joista parhaiten työhön valmistavat filosofian (pääaine journalismi tai jokin muu), valtio- tai yhteiskuntatieteiden maisterin koulutus sekä sellaiset useamman tutkinnon yhdistelmät, joista yksi on korkea-asteen ylempi tutkinto. Työhön päädytään sattumalta ja siinä viihdytään vuosikymmeniä: Uran keskimääräinen kesto on 24 vuotta ja mediaani 27. Talousjournalismin parissa siitä on kulunut keskimäärin 16 vuotta, ja muussa toimitustyössä vielä kahdeksan lisää. Puolet työskentelee talousmedian ja puolet yleismedian palveluksessa, kolme neljästä on taloustoimittajan tehtävissä.
Talousjournalistille olennaista on ymmärtää yhteiskunnan, kansan- ja yritystalouden rakenteet ja mekanismit. Tärkeimmiksi tiedoiksi ja taidoiksi nimettiin seuraavat: 1) kansantalous, makrotalous, valtiontalous 2) yritystalous, yritysanalyysi, tilinpäätös, tilastot ja tunnusluvut 3) yhteiskunta, politiikka, poliittinen järjestelmä ja päätöksenteko 4) kielitaito: erityisesti suomi ja englanti sekä 5) matemaattiset taidot, laskutaito, loogisuus, analyyttisyys. Välttämättömiä oppiaineita kyselyssä nimetyn 50 joukosta löytyi kaksi: journalistinen kirjoittaminen ja englannin kieli. Tärkeiden oppiaineiden luettelossa oli lisäksi 28 oppiainetta, jotka sopivat edellä mainittuihin viiteen kokonaisuuteen. Suurin osa näistä kuului pakollisena Haaga-Helian koulutusohjelmaan 2010, ja lisäksi muutamia oli siinä valinnaisena. Kokonaisuutena ohjelma antoikin varsin hyvät eväät talousjournalistin työhön, erityisesti jo valitsi pitkäksi kieleksi englannin.
Kun koulutusohjelma viimeksi uudistettiin, pakolliset talousopinnot vähenivät merkittävästi – 28 opintopisteestä 12 pisteeseen. Kun talouskurssit lisäksi puuttuvat nyt valinnaisista kokonaan, vuoden 2014 koulutusohjelmaa ei ole enää perusteltua sanoa talouspainotteiseksi.
Jos talouspainotteisuus halutaan palauttaa, vaihtoehtoja on ainakin kaksi: 1) Pidetään medianomin tutkinto ennallaan ja perustetaan uusi 60–80 opintopisteen talousjournalismin opin-tokokonaisuus, joka voisi johtaa myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. 2) Muutetaan medianomin tutkinnon rakennetta luomalla siihen kolme 17 opintopisteen kokonaisuutta, joista opiskelijan on valittava kaksi, ja lisätään samalla valinnaisten talousopintojen määrää. Opintokokonaisuudet voisivat olla: kuvajournalismi, digijournalismi ja talousjournalismi. Talouskurssit voitaisiin tuottaa yhteistyössä Haaga-Helian journalismin ja liiketalouden koulutusohjelmien sekä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa.
Molemmat vaihtoehdot talouspainotteisuuden toteuttamiseksi antaisivat hyvät tiedot ja taidot sekä journalismista, yhteiskunnasta että taloudesta. Talousjournalistiksi tähtäävä saisi käytännön työssä testatun tietojen ja taitojen kokonaisuuden samasta oppilaitoksesta ja parhaimmillaan yhdellä tutkinnolla. Samalla säilytettäisiin mahdollisuus erikoistua kuva- ja digi-journalismiin. Opiskelijoiden valinnanvapaus kasvaisi, mutta kokonaisuuden laatu säilyisi silti ennallaan tai jopa paranisi. Myös yhteistyö yli yksikkö- ja organisaatiorajojen voisi laajentua ja koulutusjärjestelmän tehokkuus parantua.