Työnkäytöltään tehokas ja toimiva lypsykarjatila : Työntutkimus kahdella suomalaisella lypsykarjatilalla
Tiitinen, Minna (2015)
Tiitinen, Minna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127744
Tiivistelmä
Suomalaisilla lypsykarjatiloilla on mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään muihin Euroopan maihin nähden kiinnittämällä huomiota työskentelyn tehokkuuteen. Suomalaiset maidontuottajat jäävät useisiin Euroopan suuriin maidontuottajamaihin nähden huomattavasti huonommalle tasolle työn tuottavuudessa. Kilpailukyky muodostuu entistä tärkeämmäksi maitokiintiöiden poistuessa Euroopasta keväällä 2015. Tuottavuutta voidaan mitata esimerkiksi yksiköillä tuotetut maitolitrat per työtunti (l/h) tai käytetyt työtunnit per lypsylehmä per vuosi (h/a). Tässä opinnäytetyössä tutustuttiin kahden suomalaisen lypsykarjatilan työn tehokkuuteen. Ennakkotietona oli, että molemmat tilat ovat tehokkaita ja toimivia. Molemmilla tiloilla oli käytössä kaksi lypsyrobottia sekä automatisoitu ruokinta. Tarkoituksena olikin selvittää, kuinka hyvä tehokkuus on saavutettu ja ovatko tilat todella keskimääräistä suomalaista lypsykarjatilaa tehokkaampia. Päämääränä oli saada kerättyä lista asioista, joihin huomiota kiinnittämällä muutkin suomalaiset tilat voisivat parantaa tehokkuuttaan.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä videointia ja haastatteluja tiedonkeruumenetelminä. Videoinnin toteutusaika oli syystalvi 2014. Molemmilla tiloilla suoritettiin ensin harjoitusvideoinnit. Tämän jälkeen videoitiin aamu- ja iltatyöt joko samana tai kahtena eri päivänä. Toiselta tilalta videoitiin myös päivätarkastus. Lisäksi tilat osallistuivat itse tiedonke-ruuseen täyttämällä päivä- ja iltatarkastuksilta työlistat, jollei tarkastuksia videoitu. Kaikkiin tilakäynteihin sisältyi myös haastattelua. Videoinnin lisäksi tiedonkeruussa käytettiin apuna tasavälihavainnointia. Tasavälihavainnoinnilla saatiin minuutin välein eriteltyä eri työvaiheita navettatöiden aikana. Näin kerättyjen tietojen avulla saatiin selvitettyä yhden tavallisen työpäivän työaikajakaumaa sekä eniten aikaa vievät työvaiheet. Molemmat tilat osoittautuivat suomalaisittain keskimääräistä tehokkaammiksi. Lisäksi molemmat tilat pärjäävät myös vertailussa ruotsalaisiin, hollantilaisiin ja jopa tanskalaisiin tiloihin. Syyt tehokkuuteen ovat moninaiset ja osoittavat tiloilta erinomaista kokonaisuuden hallintaa. Maidontuotanto on pääelinkeino ja siihen panostetaan. Molempien tilojen isäntäväellä oli takanaan alan koulutusta sekä joissain tapauksissa myös muita alaa tukevia koulutuksia. Keskeisiä panostuksen kohteita olivat hedelmällisyys, säilörehun laatu, peltojen kasvukunto, tuotoksen ja kestävyyden kasvu sekä eläinterveys. Menestymiseen vaikuttavat kokonaisuuden hahmottaminen, asenne ja motivaatio, avoimuus ja tyytymättömyys nykytilaan. Tämän tutkimuksen luotettavuutta lisäävät työnteosta olemassa olevat videot, joiden perusteella päätelmiä on tehty. Lisäksi taustamateriaalia on käytetty runsaasti ja myös ulkomaalaisiin lähteisiin on useita viitteitä. Osa työajoista perustuu tilojen omiin arvioihin, mikä tuo mukaan jonkin verran epäluotettavuutta.
Tutkimuksena videoinnin toteuttaminen ja analysointi oli haastavaa, mutta toisaalta hyvin antoisaa. Työn edetessä aihepiiri on muodostunut jatkuvasti tärkeämmäksi tekijälleen. Tämän opinnäytetyön jatkotutkimuksena on mahdollista laajentaa jo tehtyä tutkimusta myös tilojen talouden tarkasteluun. Näin saataisiin parempi käsitys siitä, onko työn tehostamisesta ja laitehankinnoista todella hyötyä myös tilan talouden kannalta. Toisaalta jatkotutkimuksena voisi perehtyä myös työskentelyn ergonomiaan, sillä videoilta tämä tarkastelu onnistuu erinomaisesti.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä videointia ja haastatteluja tiedonkeruumenetelminä. Videoinnin toteutusaika oli syystalvi 2014. Molemmilla tiloilla suoritettiin ensin harjoitusvideoinnit. Tämän jälkeen videoitiin aamu- ja iltatyöt joko samana tai kahtena eri päivänä. Toiselta tilalta videoitiin myös päivätarkastus. Lisäksi tilat osallistuivat itse tiedonke-ruuseen täyttämällä päivä- ja iltatarkastuksilta työlistat, jollei tarkastuksia videoitu. Kaikkiin tilakäynteihin sisältyi myös haastattelua. Videoinnin lisäksi tiedonkeruussa käytettiin apuna tasavälihavainnointia. Tasavälihavainnoinnilla saatiin minuutin välein eriteltyä eri työvaiheita navettatöiden aikana. Näin kerättyjen tietojen avulla saatiin selvitettyä yhden tavallisen työpäivän työaikajakaumaa sekä eniten aikaa vievät työvaiheet. Molemmat tilat osoittautuivat suomalaisittain keskimääräistä tehokkaammiksi. Lisäksi molemmat tilat pärjäävät myös vertailussa ruotsalaisiin, hollantilaisiin ja jopa tanskalaisiin tiloihin. Syyt tehokkuuteen ovat moninaiset ja osoittavat tiloilta erinomaista kokonaisuuden hallintaa. Maidontuotanto on pääelinkeino ja siihen panostetaan. Molempien tilojen isäntäväellä oli takanaan alan koulutusta sekä joissain tapauksissa myös muita alaa tukevia koulutuksia. Keskeisiä panostuksen kohteita olivat hedelmällisyys, säilörehun laatu, peltojen kasvukunto, tuotoksen ja kestävyyden kasvu sekä eläinterveys. Menestymiseen vaikuttavat kokonaisuuden hahmottaminen, asenne ja motivaatio, avoimuus ja tyytymättömyys nykytilaan. Tämän tutkimuksen luotettavuutta lisäävät työnteosta olemassa olevat videot, joiden perusteella päätelmiä on tehty. Lisäksi taustamateriaalia on käytetty runsaasti ja myös ulkomaalaisiin lähteisiin on useita viitteitä. Osa työajoista perustuu tilojen omiin arvioihin, mikä tuo mukaan jonkin verran epäluotettavuutta.
Tutkimuksena videoinnin toteuttaminen ja analysointi oli haastavaa, mutta toisaalta hyvin antoisaa. Työn edetessä aihepiiri on muodostunut jatkuvasti tärkeämmäksi tekijälleen. Tämän opinnäytetyön jatkotutkimuksena on mahdollista laajentaa jo tehtyä tutkimusta myös tilojen talouden tarkasteluun. Näin saataisiin parempi käsitys siitä, onko työn tehostamisesta ja laitehankinnoista todella hyötyä myös tilan talouden kannalta. Toisaalta jatkotutkimuksena voisi perehtyä myös työskentelyn ergonomiaan, sillä videoilta tämä tarkastelu onnistuu erinomaisesti.