OPPIA IKÄ KAIKKI – Röntgenhoitajien kokemuksia työuran aikaisesta ammatillisesta kasvusta
Kumpulainen, Jouni (2015)
Kumpulainen, Jouni
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127649
Tiivistelmä
Lääketieteellinen kuvantaminen on kehittynyt huimasti vuosikymmenten aikana. Tekninen kehitys on tuonut röntgenhoitajien käyttöön uusia modaliteetteja samalla kun vanhat ovat kehittyneet. Tämä on edellyttänyt röntgenhoitajilta jatkuvaa työelämässä oppimista, eli ammatillista kasvua.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla röntgenhoitajien kokemuksia ammatillisesta kasvusta ja sitä edistäneistä ja haitanneista tekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota tietoa keinoista, jotka edistävät työntekijöiden pysymistä mukana alan jatkuvassa kehityksessä. Tutkimus oli laadullinen, ja siinä hyödynnettiin deduktiivista päättelyä. Tutkimusaineisto kerättiin suorittamalla neljä (n=4) röntgenhoitajan teemahaastattelua, jotka analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teoreettisen viitekehyksen muodosti ammatillista kasvua käsittelevä teoriatieto.
Tutkimuksen perusteella röntgenhoitajat olivat kokeneet työnsä haastavana ja monipuolisena erityisesti teknisen kehityksen, potilaskohtaamisten sekä uusien työtehtävien ansiosta. Haastavuus oli lisännyt työn kiinnostavuutta ja edistänyt ammatillista kasvua. Myös vahva motivaatio itsensä kehittämiseen, omien kasvumahdollisuuksien tiedostaminen, moniammatillinen yhteistyö ja täydennyskoulutus olivat tärkeitä tekijöitä ammatillisen kasvun kannalta.
Tulosten valossa ammatillinen kasvu on hyvin yksilöllinen prosessi. Osaaminen kehittyy sekä syvyys- että leveyssuunnassa, ja työntekijän kasvuhalut määrittävät esimerkiksi hänen suhtautumista laajaan työnkiertoon. Tätä tietoa on syytä hyödyntää henkilöstön kehittämistä suunniteltaessa. Jatkotutkimushaasteena on tarkastella ammatillisen kasvun kokemista uran eri vaiheissa tai eri työnantajien palveluksessa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla röntgenhoitajien kokemuksia ammatillisesta kasvusta ja sitä edistäneistä ja haitanneista tekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota tietoa keinoista, jotka edistävät työntekijöiden pysymistä mukana alan jatkuvassa kehityksessä. Tutkimus oli laadullinen, ja siinä hyödynnettiin deduktiivista päättelyä. Tutkimusaineisto kerättiin suorittamalla neljä (n=4) röntgenhoitajan teemahaastattelua, jotka analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teoreettisen viitekehyksen muodosti ammatillista kasvua käsittelevä teoriatieto.
Tutkimuksen perusteella röntgenhoitajat olivat kokeneet työnsä haastavana ja monipuolisena erityisesti teknisen kehityksen, potilaskohtaamisten sekä uusien työtehtävien ansiosta. Haastavuus oli lisännyt työn kiinnostavuutta ja edistänyt ammatillista kasvua. Myös vahva motivaatio itsensä kehittämiseen, omien kasvumahdollisuuksien tiedostaminen, moniammatillinen yhteistyö ja täydennyskoulutus olivat tärkeitä tekijöitä ammatillisen kasvun kannalta.
Tulosten valossa ammatillinen kasvu on hyvin yksilöllinen prosessi. Osaaminen kehittyy sekä syvyys- että leveyssuunnassa, ja työntekijän kasvuhalut määrittävät esimerkiksi hänen suhtautumista laajaan työnkiertoon. Tätä tietoa on syytä hyödyntää henkilöstön kehittämistä suunniteltaessa. Jatkotutkimushaasteena on tarkastella ammatillisen kasvun kokemista uran eri vaiheissa tai eri työnantajien palveluksessa.