Tapaustutkimus männyn luontaisesta uudistamisesta ja sen kannattavuudesta Ranualla
Kiviniemi, Aki (2015)
Kiviniemi, Aki
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127594
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni selvitettiin männyn luontaisen uudistamisen edellytyksiä tuottaa kehityskelpoinen taimikko Ranualla erään tilan kuivien kankaiden avo-hakkuualoilla. Tutkimustöiden kohteena oli kolme kuviota, joiden pohjalla oli havaittu olevan muuttuvaa taimiainesta, jonka määrä ja senhetkinen tila inven-toitiin. Kohteista on tarkoituksena tehdä seurantatutkimus, jonka myöhemmissä vaiheissa voidaan tarkastella käytetyn uudistamismuodon onnistumista.
Taimiaineksen lisäksi tutkimuksessa huomioitiin yleisesti taimettumista selittävät tekijät: humuskerros, pintakasvillisuus ja kivisyys, joiden yhteyttä taimettumiseen liittyen tutkittiin. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin muodostamalla kuvioille systemaattinen linjoittainen koealaverkosto. Havaintoaineisto kerättiin suoraan puhelimen Excel-ohjelmaan, josta se siirrettiin analysoitavaksi SPSS-ohjelmaan.
Työn toisena tavoitteena oli selvittää luontaisen uudistamisen kannattavuutta vertailemalla sitä äestys-kylvöketjuun. Uudistamisketjujen vertailun avuksi käy-tettiin Luonnonvarakeskuksen kehittämää MOTTI-ohjelmaa, jolla simuloitiin uudistamismuodot. Kannattavuutta vertailtiin laskemalla kunkin uudistamisketjun ja kasvatusmallin nettotuottojen nykyarvo eri laskentakorkokannoilla (0 %, 2 %, 3 %).
Taimiaineksen määrä oli korkea kaikilla kolmella kuviolla, joten edellytykset varttua kehityskelpoiseksi taimikoksi ovat varsin hyvät. Taimiaineksen määrien selittävistä tekijöistä humuskerroksen paksuudella ja pintakasvillisuuden mää-rällä havaittiin olevan epäedullinen vaikutus taimettumiseen. Kivisyydellä ei havaittu olevan selkeää yhteyttä taimettumisen onnistumiseen tässä tapauksessa. Kannattavuuslaskelmat osoittivat, että luontainen uudistaminen minun kasvatusohjelmallani oli kannattavin vaihtoehto kahden prosentin ja kolmen prosentin korkokannoilla.
Avainsanat: männyn luontainen uudistaminen, kuiva kangas, kannattavuus, vaihtuva taimiaines
Taimiaineksen lisäksi tutkimuksessa huomioitiin yleisesti taimettumista selittävät tekijät: humuskerros, pintakasvillisuus ja kivisyys, joiden yhteyttä taimettumiseen liittyen tutkittiin. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin muodostamalla kuvioille systemaattinen linjoittainen koealaverkosto. Havaintoaineisto kerättiin suoraan puhelimen Excel-ohjelmaan, josta se siirrettiin analysoitavaksi SPSS-ohjelmaan.
Työn toisena tavoitteena oli selvittää luontaisen uudistamisen kannattavuutta vertailemalla sitä äestys-kylvöketjuun. Uudistamisketjujen vertailun avuksi käy-tettiin Luonnonvarakeskuksen kehittämää MOTTI-ohjelmaa, jolla simuloitiin uudistamismuodot. Kannattavuutta vertailtiin laskemalla kunkin uudistamisketjun ja kasvatusmallin nettotuottojen nykyarvo eri laskentakorkokannoilla (0 %, 2 %, 3 %).
Taimiaineksen määrä oli korkea kaikilla kolmella kuviolla, joten edellytykset varttua kehityskelpoiseksi taimikoksi ovat varsin hyvät. Taimiaineksen määrien selittävistä tekijöistä humuskerroksen paksuudella ja pintakasvillisuuden mää-rällä havaittiin olevan epäedullinen vaikutus taimettumiseen. Kivisyydellä ei havaittu olevan selkeää yhteyttä taimettumisen onnistumiseen tässä tapauksessa. Kannattavuuslaskelmat osoittivat, että luontainen uudistaminen minun kasvatusohjelmallani oli kannattavin vaihtoehto kahden prosentin ja kolmen prosentin korkokannoilla.
Avainsanat: männyn luontainen uudistaminen, kuiva kangas, kannattavuus, vaihtuva taimiaines