Läheisten tukeminen omaisen kuoleman jälkeen
Ranne, Minttu; Ruohola, Raakel (2015)
Ranne, Minttu
Ruohola, Raakel
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127555
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kartoittaa läheisten tukemista omaisen kuoleman jälkeen. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat hyvän tukemisen kriteerit, kuka tukea voi antaa ja millaisia tukimuotoja läheisille on tarjolla. Tavoitteena oli kehittää hoitotyön käytäntöjä läheisten tukemiseen liittyen, kuten keskustelutilanteita sairaanhoitajan ja tuettavan välillä. Opinnäytetyössä sovellettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistoa haettiin kuudesta eri tietokannasta ja kirjallisuushaku tuotti 26 (=n) julkaisua. Opinnäytetyö on osa Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen hanketta, joka on toiminut yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen kanssa vuodesta 2010 asti.
Läheisten tuen tarve on hyvin vahvasti riippuvainen kuolleen omaisen suhteesta läheisiin. Esimerkiksi oman lapsen kuolema on erittäin vaikea paikka erityisesti vanhemmille ja kuolleen lapsen sisaruksille. Miehet ja naiset reagoivat eri tavalla suruun ja menetykseen, minkä vuoksi myös tukimuodot tulisi muokata läheisten tarpeiden mukaan. Tukea voi antaa käytännössä kuka tahansa, erityisesti perheen ja ystävien tuki on tärkeää. Tukea antavat myös terveydenhuollon henkilöstö, sosiaalityöntekijät, tukijärjestöt, mielenterveysalan asiantuntijat; terapiat sekä perheneuvolat, kriisityöryhmät ja kriisikeskukset sekä seurakunnan työntekijät. Vertaistuki koetaan hyväksi tavaksi kertoa tunteista, sillä se tarjoaa mahdollisuuden keskustella saman menetyksen kokeneiden henkilöiden kanssa. Nykyisin virtuaalinen maailma kuten sosiaaliset verkkoyhteisöt tarjoavat uuden tavan muistella ja surra menehtynyttä omaista.
Jokaisen ihmisen suruprosessi ja tuen tarve vaihtelee. Tärkeintä on kohdata kukin läheinen tavalla, joka sopii tälle parhaiten. Hoitotyöntekijän tehokas, empaattinen, rauhallinen ja ammattimainen kommunikointi vaikuttaa onnistuneen tuen toteutumiseen. Oikeiden termien käyttö, luonteva kanssakäyminen, myötätunto, hienotunteinen huolenpito, positiivinen suhtautuminen, ymmärrys, lohdutus, rakkaus ja turva sekä tilan antaminen tarpeen vaatiessa ovat myös hyvän tuen kriteereitä. Arjessa auttaminen, suruvalittelut kuten lahjat, kirjeet, kortit, tekstiviestit sekä kukat osoittavat surevalle, että heitä muistetaan.
Läheisten tuen tarve on hyvin vahvasti riippuvainen kuolleen omaisen suhteesta läheisiin. Esimerkiksi oman lapsen kuolema on erittäin vaikea paikka erityisesti vanhemmille ja kuolleen lapsen sisaruksille. Miehet ja naiset reagoivat eri tavalla suruun ja menetykseen, minkä vuoksi myös tukimuodot tulisi muokata läheisten tarpeiden mukaan. Tukea voi antaa käytännössä kuka tahansa, erityisesti perheen ja ystävien tuki on tärkeää. Tukea antavat myös terveydenhuollon henkilöstö, sosiaalityöntekijät, tukijärjestöt, mielenterveysalan asiantuntijat; terapiat sekä perheneuvolat, kriisityöryhmät ja kriisikeskukset sekä seurakunnan työntekijät. Vertaistuki koetaan hyväksi tavaksi kertoa tunteista, sillä se tarjoaa mahdollisuuden keskustella saman menetyksen kokeneiden henkilöiden kanssa. Nykyisin virtuaalinen maailma kuten sosiaaliset verkkoyhteisöt tarjoavat uuden tavan muistella ja surra menehtynyttä omaista.
Jokaisen ihmisen suruprosessi ja tuen tarve vaihtelee. Tärkeintä on kohdata kukin läheinen tavalla, joka sopii tälle parhaiten. Hoitotyöntekijän tehokas, empaattinen, rauhallinen ja ammattimainen kommunikointi vaikuttaa onnistuneen tuen toteutumiseen. Oikeiden termien käyttö, luonteva kanssakäyminen, myötätunto, hienotunteinen huolenpito, positiivinen suhtautuminen, ymmärrys, lohdutus, rakkaus ja turva sekä tilan antaminen tarpeen vaatiessa ovat myös hyvän tuen kriteereitä. Arjessa auttaminen, suruvalittelut kuten lahjat, kirjeet, kortit, tekstiviestit sekä kukat osoittavat surevalle, että heitä muistetaan.