Antagonisti : antagonistin merkitys ja mahdollisuudet tarinassa
Castro, Elise (2015)
Castro, Elise
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127533
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee antagonistia eli tarinan päähenkilön vastavoimaa käsikirjoittajan näkökulmasta. Tutkimus kysyy, mitä hyötyä ja mahdollisuuksia antagonistista käsikirjoittajalle on. Tavoitteena on tutkia antagonistin merkitystä tarinassa sekä seikkoja, jotka käsikirjoittajan on tärkeää ottaa huomioon luodakseen uskottavan ja moniulotteisen antagonistin.
Oleellisia tarkastelun kohteita ovat antagonistin ja protagonistin suhde, antagonistin funktio juonenkuljetuksessa sekä antagonistin kehittely. Tekijä on rajannut tutkielmansa käsittelemään sellaisia antagonisteja, jotka ovat protagonistista erillisiä henkilöhahmoja. Aihetta käsitellään sekä alan kirjallisuuden, internetlähteiden että tekijän omien havaintojen kautta.
Antagonistin lisäksi opinnäytetyö tutkii antisankaria ja antagonismia antisankarin näkökulmasta. Johdannon jälkeen tekijä esittelee tärkeimmät antagonistiin liittyvät termit, minkä perään hän analysoi syväluotaavasti kolmen olemassa olevan teoksen antagonistit sekä kahden olemassa olevan teoksen antisankarit. Analyysien jälkeen hän ryhtyy tarkastelemaan erilaisia antagonistin luomisen kannalta oleellisia näkökulmia.
Ensimmäisenä näkökulmana käsitellään käsikirjoittajan suhtautumista antagonistiinsa. Tekijä tutkii antagonistin ymmärtämisen tärkeyttä sekä haittoja, jotka syntyvät, mikäli käsikirjoittaja tuomitsee hahmonsa. Seuraavassa osassa tutkitaan antagonistin tavoitteen merkitystä, jonka jälkeen siirrytään antagonistin ja protagonistin väliseen kontrastiin. Tämän jälkeen perehdytään syvemmin antagonistiin inhimillisenä olentona taustatarinan ja samastuttavuuden näkökulmista. Ennen yhteenvetoa tekijä tutkii vielä antagonistin ja protagonistin suhteen syventämistä sekä antagonismia antisankarin näkökulmasta.
Havainnollistavien esimerkkien, kirjallisuuslähteiden ja tekijän pohdintojen myötä opinnäytetyö tulee lopputulokseen, että antagonisti on moniulotteinen hahmo, joka kunkin tarinan yksilöllisestä tarpeesta riippuen voi olla radikaalistikin erilainen. Työssä havaitaan antagonistin moniulotteisuudessa ja inhimillisyydessä tapahtuneen voimakasta muutosta 2000-luvulta alkaen. Tekijä tulee myös johtopäätökseen, että alan kirjallisuus on antagonistin näkökulmasta vielä suppeaa ja aikaansa jäljessä.
Oleellisia tarkastelun kohteita ovat antagonistin ja protagonistin suhde, antagonistin funktio juonenkuljetuksessa sekä antagonistin kehittely. Tekijä on rajannut tutkielmansa käsittelemään sellaisia antagonisteja, jotka ovat protagonistista erillisiä henkilöhahmoja. Aihetta käsitellään sekä alan kirjallisuuden, internetlähteiden että tekijän omien havaintojen kautta.
Antagonistin lisäksi opinnäytetyö tutkii antisankaria ja antagonismia antisankarin näkökulmasta. Johdannon jälkeen tekijä esittelee tärkeimmät antagonistiin liittyvät termit, minkä perään hän analysoi syväluotaavasti kolmen olemassa olevan teoksen antagonistit sekä kahden olemassa olevan teoksen antisankarit. Analyysien jälkeen hän ryhtyy tarkastelemaan erilaisia antagonistin luomisen kannalta oleellisia näkökulmia.
Ensimmäisenä näkökulmana käsitellään käsikirjoittajan suhtautumista antagonistiinsa. Tekijä tutkii antagonistin ymmärtämisen tärkeyttä sekä haittoja, jotka syntyvät, mikäli käsikirjoittaja tuomitsee hahmonsa. Seuraavassa osassa tutkitaan antagonistin tavoitteen merkitystä, jonka jälkeen siirrytään antagonistin ja protagonistin väliseen kontrastiin. Tämän jälkeen perehdytään syvemmin antagonistiin inhimillisenä olentona taustatarinan ja samastuttavuuden näkökulmista. Ennen yhteenvetoa tekijä tutkii vielä antagonistin ja protagonistin suhteen syventämistä sekä antagonismia antisankarin näkökulmasta.
Havainnollistavien esimerkkien, kirjallisuuslähteiden ja tekijän pohdintojen myötä opinnäytetyö tulee lopputulokseen, että antagonisti on moniulotteinen hahmo, joka kunkin tarinan yksilöllisestä tarpeesta riippuen voi olla radikaalistikin erilainen. Työssä havaitaan antagonistin moniulotteisuudessa ja inhimillisyydessä tapahtuneen voimakasta muutosta 2000-luvulta alkaen. Tekijä tulee myös johtopäätökseen, että alan kirjallisuus on antagonistin näkökulmasta vielä suppeaa ja aikaansa jäljessä.