Näköradio? : Viittomakielelle tulkattujen radio-ohjelmien kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Suomessa
Haapala, Riina (2015)
Haapala, Riina
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127514
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitän viittomakielelle tulkattujen radio-ohjelmien kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tiesin, että tarjontaa ei ole, mutta halusin selvittää, olisiko tulkatuille lähetyksille kysyntää. Aiheen tutkielmaani sain, kun syksyllä 2014 olin mukana produktiossa, jossa kolmiviikkoisen internetradion viimeinen päivä tulkattiin viittomakielelle. Tästä sain kipinän kartoittaa, olisiko uudenlaiselle radiolle kysyntää.
Tietoperustassa käyn läpi viittomakieltä ja radiota ja näiden kahden yhdistelmää. Tietoperustani keskeisimmissä lähdeteoksissa on viittomakielestä kertovaa kirjallisuutta sekä internetlähteitä kuten Kuurojen Liiton internetsivut. Radioalan perusteokset on kirjoitettu jo aikana ennen internet-radioita, joten niiden hyödyntäminen on haastavaa. Tutkimustani varten haastattelin ihmisiä eri lähtökohdista. Kuurojen Liiton kampanjasuunnittelija Eija Tiaiselta sain tietoa Radio Novan viitto-makielelle tulkatuista päivistä, joissa Kuurojen Liitto oli mukana. Ylen viittomakielisen toimituksen Mikaela Tillanderilta selvitin Ylen kiinnostusta viittomakielelle tulkatun radiolähetyksen tekoon. Haastattelin myös produktioradiomme tulkannutta viittomakielen tulkkiopiskelija Noora Heikkilää hänen näkemyksistään viittomakielisen päivän onnistumisesta ja haasteista.
Koska kohderyhmäni on viittomakieliset, tein kyselylomakkeen viittomakielisille. Kysyin heiltä, haluaisivatko he katsella viittomakielelle tulkattua radio-ohjelmaa.
Keräämääni aineistoa analysoin teoriaohjaavista lähtökohdista ja saatuja vastauksia peilasin tietoperustaani. Kyselyni vastausten perusteella voin sanoa, että viittomakielelle tulkatuille radio-ohjelmille voisi olla kysyntää. Suurempi ongelma on se, kuka sitä tekisi. En myöskään selvittänyt tutkielman laajuudesta johtuen kovin tarkasti, mitä viittomakieliset haluaisivat radiolähetyksessä katsella. Tämä voisikin olla viisasta kartoittaa laajemmin, mikäli radio-ohjelmaa haluaa viittoma-kielelle tulkata. Käyn myös läpi sitä, mitä viittomakielelle tulkattu radiolähetys vaatisi, joten tut-kielmastani on hyötyä sellaista suunnittelevalle.
Tietoperustassa käyn läpi viittomakieltä ja radiota ja näiden kahden yhdistelmää. Tietoperustani keskeisimmissä lähdeteoksissa on viittomakielestä kertovaa kirjallisuutta sekä internetlähteitä kuten Kuurojen Liiton internetsivut. Radioalan perusteokset on kirjoitettu jo aikana ennen internet-radioita, joten niiden hyödyntäminen on haastavaa. Tutkimustani varten haastattelin ihmisiä eri lähtökohdista. Kuurojen Liiton kampanjasuunnittelija Eija Tiaiselta sain tietoa Radio Novan viitto-makielelle tulkatuista päivistä, joissa Kuurojen Liitto oli mukana. Ylen viittomakielisen toimituksen Mikaela Tillanderilta selvitin Ylen kiinnostusta viittomakielelle tulkatun radiolähetyksen tekoon. Haastattelin myös produktioradiomme tulkannutta viittomakielen tulkkiopiskelija Noora Heikkilää hänen näkemyksistään viittomakielisen päivän onnistumisesta ja haasteista.
Koska kohderyhmäni on viittomakieliset, tein kyselylomakkeen viittomakielisille. Kysyin heiltä, haluaisivatko he katsella viittomakielelle tulkattua radio-ohjelmaa.
Keräämääni aineistoa analysoin teoriaohjaavista lähtökohdista ja saatuja vastauksia peilasin tietoperustaani. Kyselyni vastausten perusteella voin sanoa, että viittomakielelle tulkatuille radio-ohjelmille voisi olla kysyntää. Suurempi ongelma on se, kuka sitä tekisi. En myöskään selvittänyt tutkielman laajuudesta johtuen kovin tarkasti, mitä viittomakieliset haluaisivat radiolähetyksessä katsella. Tämä voisikin olla viisasta kartoittaa laajemmin, mikäli radio-ohjelmaa haluaa viittoma-kielelle tulkata. Käyn myös läpi sitä, mitä viittomakielelle tulkattu radiolähetys vaatisi, joten tut-kielmastani on hyötyä sellaista suunnittelevalle.