Hakkuutoiminnan kehittämismahdollisuudet eri-ikäisrakenteisen metsän harvennuksessa
Kauppila, Antti (2015)
Kauppila, Antti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117374
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117374
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää hakkuutoiminnan kehittämismahdollisuuksia ja kustannusrakenteita eri-ikäisrakenteisen metsän harvennushakkuutyömailla. Työn suunnittelu aloitettiin syksyllä 2014, ja varsinainen hakkuu suoritettiin kokorunkomenetelmällä Hattulassa maaliskuussa 2015. Hakkuukoneessa käytettiin yhdistelmäkouraa. Koeala oli nuorta kasvatusmetsää, pinta-alaltaan 2,73 ha, ja se oli jaettu kahteen lohkoon (A & B), joista B-lohko oli näkemäraivattu, ja A-lohko oli käsittelemätön. Tutkimuksessa tarkasteltiin mm. ennakkoraivuun merkitystä harvennushakkuun suorittamiseen, ja verrattiin sen korjuukustannuksia käsittelemättömän metsän harvennuksen kustannuksiin, ja arvioitiin yhdistelmäkouran sopivuutta kyseiselle hakkuutavalle.
Tutkimuksessa selvisi että ennakkoraivuu oli tehty väärin, ja sen vuoksi raivatun B-lohkon korjuukustannukset kasvoivat suuremmiksi kuin käsittelemättömän A-lohkon korjuukustannukset. Väärin suoritettu ennakkoraivuu myös aiheutti enemmän korjuuvaurioita jäävään puustoon koealalla. Hakkuu itsessään onnistui tavoitteiden mukaisesti. Pystyyn jäävän puuston tiheys oli riittävä, ja alikasvosta säästyi kiitettävästi. Metsikön eri-ikäisrakenne säilytettiin koko koealalla, ja puuta korjattiin yhteensä 154 m3. Tärkeä huomio oli ajourien leveyden merkitys puustovaurioiden syntymiseen. Suositusten mukainen 4,5 m ajouran leveys on jatkuvan kasvatuksen korjuutyömailla liian kapea, kuormatraktorin taakan peräylityksen vuoksi. Tällä työmaalla ajourien leveyden keskiarvoksi mitattiin 5,11 m. Mikäli ajourien leveyden suhteen ei voida joustaa, on hakkuukoneen kuljettajaa ohjeistettava tekemään lyhyempää katkontaa, jottei kuormatraktorin taakasta tule liian pitkä. Varastopaikan ahtaus oli yllätys, sillä etukäteen tarkastellessa alue vaikutti riittävän suurelta. Puiden pinoamisvaiheessa todettiin varastopaikan olevan kuitenkin ahdas.
Tulevaisuudessa jatkuvaan kasvatukseen tähtäävillä hakkuutyömailla tulee huomioida erityisesti ennakkoraivuun laatu ja ajankohta. Parhaassa tapauksessa se nopeuttaa ja helpottaa puunkorjuuta, sekä alentaa korjuukustannuksia. Kommunikointi toimivien tahojen välillä on oltava parempaa, sekä raivuujäljen tarkastus ennen hakkuun aloittamista on tärkeää. Ennakkoraivuun aikainen ajoitus antaa pelivaraa, sekä mahdollistaa tarvittavat muutostyöt ennen hakkuun aloittamista. Etukäteissuunnittelussa varastopaikan laajennusmahdollisuus on varmistettava maanomistajalta, jotta varastoinnin aiheuttamat puustovauriot saadaan minimoitua. Myös ajouran leveyden kasvattaminen olisi suotavaa lähikuljetuksesta aiheutuvien puustovaurioiden minimoimiseksi.
Tutkimuksessa selvisi että ennakkoraivuu oli tehty väärin, ja sen vuoksi raivatun B-lohkon korjuukustannukset kasvoivat suuremmiksi kuin käsittelemättömän A-lohkon korjuukustannukset. Väärin suoritettu ennakkoraivuu myös aiheutti enemmän korjuuvaurioita jäävään puustoon koealalla. Hakkuu itsessään onnistui tavoitteiden mukaisesti. Pystyyn jäävän puuston tiheys oli riittävä, ja alikasvosta säästyi kiitettävästi. Metsikön eri-ikäisrakenne säilytettiin koko koealalla, ja puuta korjattiin yhteensä 154 m3. Tärkeä huomio oli ajourien leveyden merkitys puustovaurioiden syntymiseen. Suositusten mukainen 4,5 m ajouran leveys on jatkuvan kasvatuksen korjuutyömailla liian kapea, kuormatraktorin taakan peräylityksen vuoksi. Tällä työmaalla ajourien leveyden keskiarvoksi mitattiin 5,11 m. Mikäli ajourien leveyden suhteen ei voida joustaa, on hakkuukoneen kuljettajaa ohjeistettava tekemään lyhyempää katkontaa, jottei kuormatraktorin taakasta tule liian pitkä. Varastopaikan ahtaus oli yllätys, sillä etukäteen tarkastellessa alue vaikutti riittävän suurelta. Puiden pinoamisvaiheessa todettiin varastopaikan olevan kuitenkin ahdas.
Tulevaisuudessa jatkuvaan kasvatukseen tähtäävillä hakkuutyömailla tulee huomioida erityisesti ennakkoraivuun laatu ja ajankohta. Parhaassa tapauksessa se nopeuttaa ja helpottaa puunkorjuuta, sekä alentaa korjuukustannuksia. Kommunikointi toimivien tahojen välillä on oltava parempaa, sekä raivuujäljen tarkastus ennen hakkuun aloittamista on tärkeää. Ennakkoraivuun aikainen ajoitus antaa pelivaraa, sekä mahdollistaa tarvittavat muutostyöt ennen hakkuun aloittamista. Etukäteissuunnittelussa varastopaikan laajennusmahdollisuus on varmistettava maanomistajalta, jotta varastoinnin aiheuttamat puustovauriot saadaan minimoitua. Myös ajouran leveyden kasvattaminen olisi suotavaa lähikuljetuksesta aiheutuvien puustovaurioiden minimoimiseksi.