Turun islamilaisten yhdistysten ja kunnan yhteistyön edellytykset kotouttamistoiminnassa
Yousfi, Oussama (2015)
Yousfi, Oussama
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117311
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa islamilaisten yhdistysten toiminnasta ja selvittää Turun islamilaisten yhdistysten ja kunnan välisen yhteistyön edellytyksiä kotouttamistoiminnassa. Maahanmuuttajien perustamat islamilaiset yhdistykset ja niiden toiminta ovat vähemmän tunnettuja kuin muut monikulttuuriset yhdistykset. Opinnäytetyö tarjoaa uudenlaisen näkökulman kotouttamistoiminnan kehittämiseen, maahanmuuttajien perustamien uskonnollisten yhdistysten asiantuntijuutta ja voimavaroja hyödyntäen.
Opinnäytetyön tilaajatahoina ovat Turun kaupungin ulkomaalaistoimiston kotouttavan verkosto- ja yhteistyön hanke ”KOVE”, sekä Varsinais-Suomen ELY keskus.
Aineiston hankintakeinona käytettiin puolistrukturoitua haastattelumenetelmää ja haastatteluihin osallistui seitsemän rekisteröityä järjestöä, jotka edustavat turkulaista muslimiyhteisöä. Mukana oli viisi sunni-yhdistystä ja kaksi shiia-yhdistystä.
Opinnäytetyöni teoriaosuudessa käydään läpi akkulturaation ja aktiivisen kansalaisuuden muotoja ja edellytyksiä, joilla myöhemmin reflektoidaan haastateltujen yhdistysten toimintaa ja heidän valmiuksia ja resursseja yhteistyön kehittämiseen kunnan kanssa.
Työssä tarkastellaan seuraavia kysymyksiä:
• Miten muslimiyhdistykset mieltävät kotouttamistoiminnan?
• Mikä on sen asema heidän toiminnassa?
• Mitkä ovat yhdistysten ensisijaiset tarpeet ja haasteet toiminnassa, sekä mitkä ovat niiden voimavarat ja osaaminen, jotka voivat olla pohjana tulevalle yhteistyölle?
Työn tulokset osoittivat, että Turun islamilaisissa yhteisöissä akkulturaatio on tapahtunut Suomen kotouttamispolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Turun islamilaiset yhteisöt ovat sopeutuneet valtaväestön perusarvomaailmaan ja omaksuneet kolmannen sektorin toimintatapoja. Yleisin kotoutumista edistävä toimintamuoto on uskonnon harjoittaminen. Yhdistysten toimitiloilla ja moskeijalla on merkittävä rooli kuuluvuuden tunteen aikaansaamiseksi. Heidän harjoittamassa kotouttamistoiminnassa uskonto merkitsee arvojensa kautta pysyvyyttä muutoksen keskellä.
Yhdistyksillä on tärkeitä voimavaroja, joita kunta voi hyödyntää kotouttamistoiminnassaan, muun muassa, yhdistysten toiminnan säännöllisyys, suora ja matalakynnyksinen vuorovaikutus jäseniin, monipuolinen kielitaito, sekä jäsenistön luottamus. Täysivaltainen kotoutuminen ja aktiivisen kansalaisuuden toteutuminen vaatii kuitenkin laajempaa kokonaisuutta ja monipuolisempaa toimintaa, kuin vain henkis-kulttuurinen toiminta.
Kunnalla ja kyseisillä järjestöillä on lukuisia yhteisiä tavoitteita, vaikka keinot ovat erilaiset. Jotta Turun islamilaiset yhdistykset toimisivat kunnan kotouttamispalveluiden täydentäjinä ja yhteistyökumppaneina kotouttavassa toiminnassa on panostettava heidän järjestötoiminnan tieto-osaamisen ja toiminnan monipuolisuuden kehittämiseksi. Viranomaistoimijoiden taholta aloiteellisuus luottamuksen rakentamisessa ja kehittämisessä näiden toimijoiden kanssa on tärkeä edellytys toiminnan kehittämisen ja yhteistyön edistämiesen kannalta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa islamilaisten yhdistysten toiminnasta ja selvittää Turun islamilaisten yhdistysten ja kunnan välisen yhteistyön edellytyksiä kotouttamistoiminnassa. Maahanmuuttajien perustamat islamilaiset yhdistykset ja niiden toiminta ovat vähemmän tunnettuja kuin muut monikulttuuriset yhdistykset. Opinnäytetyö tarjoaa uudenlaisen näkökulman kotouttamistoiminnan kehittämiseen, maahanmuuttajien perustamien uskonnollisten yhdistysten asiantuntijuutta ja voimavaroja hyödyntäen.
Opinnäytetyön tilaajatahoina ovat Turun kaupungin ulkomaalaistoimiston kotouttavan verkosto- ja yhteistyön hanke ”KOVE”, sekä Varsinais-Suomen ELY keskus.
Aineiston hankintakeinona käytettiin puolistrukturoitua haastattelumenetelmää ja haastatteluihin osallistui seitsemän rekisteröityä järjestöä, jotka edustavat turkulaista muslimiyhteisöä. Mukana oli viisi sunni-yhdistystä ja kaksi shiia-yhdistystä.
Opinnäytetyöni teoriaosuudessa käydään läpi akkulturaation ja aktiivisen kansalaisuuden muotoja ja edellytyksiä, joilla myöhemmin reflektoidaan haastateltujen yhdistysten toimintaa ja heidän valmiuksia ja resursseja yhteistyön kehittämiseen kunnan kanssa.
Työssä tarkastellaan seuraavia kysymyksiä:
• Miten muslimiyhdistykset mieltävät kotouttamistoiminnan?
• Mikä on sen asema heidän toiminnassa?
• Mitkä ovat yhdistysten ensisijaiset tarpeet ja haasteet toiminnassa, sekä mitkä ovat niiden voimavarat ja osaaminen, jotka voivat olla pohjana tulevalle yhteistyölle?
Työn tulokset osoittivat, että Turun islamilaisissa yhteisöissä akkulturaatio on tapahtunut Suomen kotouttamispolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Turun islamilaiset yhteisöt ovat sopeutuneet valtaväestön perusarvomaailmaan ja omaksuneet kolmannen sektorin toimintatapoja. Yleisin kotoutumista edistävä toimintamuoto on uskonnon harjoittaminen. Yhdistysten toimitiloilla ja moskeijalla on merkittävä rooli kuuluvuuden tunteen aikaansaamiseksi. Heidän harjoittamassa kotouttamistoiminnassa uskonto merkitsee arvojensa kautta pysyvyyttä muutoksen keskellä.
Yhdistyksillä on tärkeitä voimavaroja, joita kunta voi hyödyntää kotouttamistoiminnassaan, muun muassa, yhdistysten toiminnan säännöllisyys, suora ja matalakynnyksinen vuorovaikutus jäseniin, monipuolinen kielitaito, sekä jäsenistön luottamus. Täysivaltainen kotoutuminen ja aktiivisen kansalaisuuden toteutuminen vaatii kuitenkin laajempaa kokonaisuutta ja monipuolisempaa toimintaa, kuin vain henkis-kulttuurinen toiminta.
Kunnalla ja kyseisillä järjestöillä on lukuisia yhteisiä tavoitteita, vaikka keinot ovat erilaiset. Jotta Turun islamilaiset yhdistykset toimisivat kunnan kotouttamispalveluiden täydentäjinä ja yhteistyökumppaneina kotouttavassa toiminnassa on panostettava heidän järjestötoiminnan tieto-osaamisen ja toiminnan monipuolisuuden kehittämiseksi. Viranomaistoimijoiden taholta aloiteellisuus luottamuksen rakentamisessa ja kehittämisessä näiden toimijoiden kanssa on tärkeä edellytys toiminnan kehittämisen ja yhteistyön edistämiesen kannalta.