Rakennusten ulkopuolisten lämpöjohtojen lämpöhäviöt energialaskennassa
Okkonen, Juha-Matti (2015)
Okkonen, Juha-Matti
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117247
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää laskennallisesti esimerkkikohteiden putkien lämpöhäviöt vuodessa sekä verrata laskettuja lämpöhäviöitä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 taulukossa annettuihin arvoihin. Lisäksi selvitettiin vaikuttavastko lämpöhäviöt energiatehokkuusluokkaan.
Työssä käytetyt esimerkkikohteet saatiin Nuotek Oy:ltä. Työ aloitettiin etsimällä toimivia kaavoja lämpöhäviöiden laskentaan ja laskemalla putkien lämpöhäviöt vuoden ajalta. Laskettiin esimerkkikohteiden E-luvut laskettujen lämpöhäviöiden perusteella ja niitä verrattiin esimerkkikohteiden energiatodistuksissa oleviin E-lukuihin. E-lukuvertailuun otettiin myös tilanne jossa putkien pituuksina käytettiin LVI-suunnitelman mukaisia putkipituuksia ja lämpöhäviöinä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 taulukossa annettuja arvoja. Lisäksi tutkittiin kuinka mitoituslämpötilojen lasku on vaikuttanut lämpöhäviöihin ja minkälaisia kustannuksia lämpöhäviöistä aiheutuu esimerkkikohteissa. Työn tekijä ottaa myös kantaa E-laskennan tarkkuuteen.
Lämpöhäviöt laskettiin Chalmersin teknillisen yliopiston esittämällä tavalla. Lasketut lämpöjohtojen lämpöhäviöt jäivät reilusti alle Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 taulukossa annettujen arvojen. Laskemalla lämpöhäviöt E-luku pieneni ja näin olleen paransi esimerkkikohteiden energiatehokkuutta. Käyttämällä LVI-suunnitelman mukaisia putkipituuksia ja Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 antamia lämpöhäviöitä ei päästy samoihin lämpöhäviöihin, joita energiatodistuksissa oli esitetty. Lämpöhäviöistä ei aiheudu rakennuksille suuria kustannuksia.
Lämpöhäviöt ovat pienentyneet, koska rakennusten energiatehokkuus on parantunut ja mitoituslämpötilat laskeneet. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 taulukon arvoja tulisi päivittää vastaamaan nykyään käytettäviä lämmitysverkoston mitoituslämpötiloja.
Työssä käytetyt esimerkkikohteet saatiin Nuotek Oy:ltä. Työ aloitettiin etsimällä toimivia kaavoja lämpöhäviöiden laskentaan ja laskemalla putkien lämpöhäviöt vuoden ajalta. Laskettiin esimerkkikohteiden E-luvut laskettujen lämpöhäviöiden perusteella ja niitä verrattiin esimerkkikohteiden energiatodistuksissa oleviin E-lukuihin. E-lukuvertailuun otettiin myös tilanne jossa putkien pituuksina käytettiin LVI-suunnitelman mukaisia putkipituuksia ja lämpöhäviöinä Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 taulukossa annettuja arvoja. Lisäksi tutkittiin kuinka mitoituslämpötilojen lasku on vaikuttanut lämpöhäviöihin ja minkälaisia kustannuksia lämpöhäviöistä aiheutuu esimerkkikohteissa. Työn tekijä ottaa myös kantaa E-laskennan tarkkuuteen.
Lämpöhäviöt laskettiin Chalmersin teknillisen yliopiston esittämällä tavalla. Lasketut lämpöjohtojen lämpöhäviöt jäivät reilusti alle Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 taulukossa annettujen arvojen. Laskemalla lämpöhäviöt E-luku pieneni ja näin olleen paransi esimerkkikohteiden energiatehokkuutta. Käyttämällä LVI-suunnitelman mukaisia putkipituuksia ja Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 antamia lämpöhäviöitä ei päästy samoihin lämpöhäviöihin, joita energiatodistuksissa oli esitetty. Lämpöhäviöistä ei aiheudu rakennuksille suuria kustannuksia.
Lämpöhäviöt ovat pienentyneet, koska rakennusten energiatehokkuus on parantunut ja mitoituslämpötilat laskeneet. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 taulukon arvoja tulisi päivittää vastaamaan nykyään käytettäviä lämmitysverkoston mitoituslämpötiloja.