Ylivieskan Liikuntakeskuksen energiatehokkuuden kehittäminen
Kamula, Pauli (2015)
Kamula, Pauli
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117199
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään Ylivieskan liikuntakeskuksen energiatehokkuutta ja sen parantamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Ylivieskan liikuntakeskuksen energiankulutus ja -hankinta, löytää energiansäästökohteet ja tehdä kannattavuuslaskelmat löydetyille säästöinvestoinneille.
Liikuntakeskuksessa mitattiin ilmavirrat ja ilmanvaihdon lämpötilat niiltä osin kuin se oli kanavarakenteiden mukaan mahdollista. Käyttövesihanoilta mittattiin vesivirtaamat paineenkorotuksen ollessa päällä ja pois päältä. Sisälämpötiloja mitattiin lämpötilaloggereilla kiinteistön useista eri tiloista. Mittaustulosten, kulutustietojen ja suunnitteluarvojen perusteella lämmönkulutus eriteltiin ja laskettiin säästöpotentiaalit.
Suurimmat energiansäästöpotentiaalit löytyivät ilmanvaihdosta. Useat ilmanvaihtokoneet kävivät jatkuvasti. Liikuntasalin ja tennishallin ilmanvaihtokoneet olivat vuodelta 1968 ja 1988 eikä niissä ollut lämmöntalteenottoa. Keilahallin ilmanvaihtokoneessa kiertoilmapelti ja ulkoilmapelti oli sekoitettu keskenään ja uimahallin ilmanvaihtokoneessa kiertoilman säätöparametrit olivat väärin. Kuntosalin ja kahvion ilmanvaihtokone ei palvellut tiloja tarpeenmukaisesti.
Käyttövesipuolella paineenkorotus on jatkuvasti päällä ajoittaisen lattianpesun vuoksi, vaikka virtaamat riittävät hanoille paineenkorotuksen ollessa pois.
Keilahallin sisälämpötila oli mittausten perusteella korkea.
Tärkeimpinä säästöinä ehdotettiin ilmanvaihdon käyntiaikojen optimointia, liikuntasalin ja tennishallin ilmanvaihtokoneiden uusimista, virheellisten kytkentöjen ja säätöparametrien korjaamista sekä kuntosalin ja kahvion tuloilman eriyttämistä. Veden osalta ehdotettiin paineenkorotuksen pois jättämistä. Lämmitykseen ehdotettiin jäähallin lauhdelämmöntalteenottoa.
Lasketuilla säästötoimenpiteillä saavutetaan yhteensä 57 231 euron vuosittainen säästö lämmitys-, sähkö- ja käyttövesikuluissa.
Liikuntakeskuksessa mitattiin ilmavirrat ja ilmanvaihdon lämpötilat niiltä osin kuin se oli kanavarakenteiden mukaan mahdollista. Käyttövesihanoilta mittattiin vesivirtaamat paineenkorotuksen ollessa päällä ja pois päältä. Sisälämpötiloja mitattiin lämpötilaloggereilla kiinteistön useista eri tiloista. Mittaustulosten, kulutustietojen ja suunnitteluarvojen perusteella lämmönkulutus eriteltiin ja laskettiin säästöpotentiaalit.
Suurimmat energiansäästöpotentiaalit löytyivät ilmanvaihdosta. Useat ilmanvaihtokoneet kävivät jatkuvasti. Liikuntasalin ja tennishallin ilmanvaihtokoneet olivat vuodelta 1968 ja 1988 eikä niissä ollut lämmöntalteenottoa. Keilahallin ilmanvaihtokoneessa kiertoilmapelti ja ulkoilmapelti oli sekoitettu keskenään ja uimahallin ilmanvaihtokoneessa kiertoilman säätöparametrit olivat väärin. Kuntosalin ja kahvion ilmanvaihtokone ei palvellut tiloja tarpeenmukaisesti.
Käyttövesipuolella paineenkorotus on jatkuvasti päällä ajoittaisen lattianpesun vuoksi, vaikka virtaamat riittävät hanoille paineenkorotuksen ollessa pois.
Keilahallin sisälämpötila oli mittausten perusteella korkea.
Tärkeimpinä säästöinä ehdotettiin ilmanvaihdon käyntiaikojen optimointia, liikuntasalin ja tennishallin ilmanvaihtokoneiden uusimista, virheellisten kytkentöjen ja säätöparametrien korjaamista sekä kuntosalin ja kahvion tuloilman eriyttämistä. Veden osalta ehdotettiin paineenkorotuksen pois jättämistä. Lämmitykseen ehdotettiin jäähallin lauhdelämmöntalteenottoa.
Lasketuilla säästötoimenpiteillä saavutetaan yhteensä 57 231 euron vuosittainen säästö lämmitys-, sähkö- ja käyttövesikuluissa.