Osaamisen arviointimenetelmän pilotointi : Kuuman Sairaalan toimintaympäristön sairaalahuoltajat
Lahtinen, Satu (2015)
Lahtinen, Satu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505097112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505097112
Tiivistelmä
Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää sairaalahuoltajien osaamisen nykytaso ns. kuuman sairaalan toimintaympäristössä. Toisena merkittävänä tavoitteena oli selvittää käytetyn arviointimenetelmän toimivuus sekä löytää menetelmän kehittämiskohteita. Opinnäytetyön tutkimusongelmia olivat seuraavat asiat: mitkä ovat sairaalaympäristön vaatimukset sairaalahuoltajan osaamisen suhteen, mikä on sairaalahuoltajien osaamisen nykytila kuuman sairaalan toiminnallisessa kokonaisuudessa, miten osaamista voidaan vahvistaa, oliko käytetty arviointimenetelmä toimiva ja kuinka sitä kehitetään. Tutkimus oli määrällinen tutkimus ja toteutettiin kehityskeskustelun yhteydessä arviointia varten laaditulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeella selvitettiin laajasti osaamista eri osaamisalueilla, ei pelkkää substanssiosaamista. Tutkimuskohteena olleen Kuuman Sairaalan toimintaympäristön sairaalahuoltajien vastausprosentti oli 87 % eli 45 hlöä.
Tutkimusten mukaan sairaalaympäristön puhtauden hallinnassa korostetaan kriittisten pisteiden tunnistamista, likaisten ja puhtaiden pintojen kontaminaation estämistä, aseptisen työjärjestyksen hallintaa sekä siivouksen laadun mitattavuutta eri menetelmien avulla. Puhtauden arviointi ei saisi perustua pelkkään visuaaliseen arvi-ointiin.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään puhtauspalvelujen täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Täydennyskoulutuksella pyritään vahvistamaan sairaalahygienian kannalta merkityksellistä osaamista. Tutkimuksen pohjalta lähdetään kehittämään koko sairaanhoitopiiriä koskevia yhtenäisiä raportointimalleja eri ammattiryhmien osaamisesta eli luodaan yhtenäiset tietotuotteet.
Tutkimusten mukaan sairaalaympäristön puhtauden hallinnassa korostetaan kriittisten pisteiden tunnistamista, likaisten ja puhtaiden pintojen kontaminaation estämistä, aseptisen työjärjestyksen hallintaa sekä siivouksen laadun mitattavuutta eri menetelmien avulla. Puhtauden arviointi ei saisi perustua pelkkään visuaaliseen arvi-ointiin.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään puhtauspalvelujen täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Täydennyskoulutuksella pyritään vahvistamaan sairaalahygienian kannalta merkityksellistä osaamista. Tutkimuksen pohjalta lähdetään kehittämään koko sairaanhoitopiiriä koskevia yhtenäisiä raportointimalleja eri ammattiryhmien osaamisesta eli luodaan yhtenäiset tietotuotteet.